No nyt se syö jo seinää!

Justuksen eka yö uudessa kodissaan meni hienosti. Nukkumaan se alko jo kymmenen jälkeen, kuten muutki koirat. Minä leiriydyin alakerran sohvalle ja sain heti kolme isompaa karvasta kaverikseni. Alma passautti ittensä mun naaman viereen ja sen irtokarvaa sitte yön syleskelin suustani pois. Jossain vaiheesa heräsin tassujen töpinään ja Justushan se sielä lattialla juoksenteli ees taas ja leikki leluillaan. Lähin juomaan keittiöön vettä. Ajattelin, etten laita valoja, ettei muut koirat heräis ja alakais riekkumaan jaloisa. Ois kyllä kannattanu. Astuin nääs ensin ihanan pehmeään kakkaan ja siitä yhellä jalalla vessaa kohti hyppiessäni, hyppäsin pissaan. No, vähä oli tarpeet osunu ohi paperien, vaikka tosi hyvin Justus kyllä osaa paperit etsiä ja niille pissat ja kakat tehä.

Uniaika häämöttää...

Aamulla meni ruoka alas kuten pittääki. Meno on sen jälkeen  jatkunu semmoset viis tuntia eikä hyytymistä tuosa pojasa näy. Käytin isot koirat lenkillä, ku näytti, että Justus vois ehkä ja luultavasti alkaa nukkuun. Mitäs hullua! Ku päästiin eteiseen ja koirat oli hihnoisa, Justus juoksi ovelle, alko sitä raapiin ja itkeen niin sydäntäsärkevästi. Siinä olin sitte kahen vaiheilla, siirränkö lenkkiä, mutta isot oli jo niiin hepakasa, että uloshan mun oli lähettävä. Jäin kuitenki kuunteleen portille, josko vinkumista vielä kuulus, mutta hiljasta jo oli. Käytiin 20 minuutin lenkki ja takasi tullesa Justus nukku eikä kyllä näyttäny, että ois tuosta yksinjäämisestä traumoja saanu. 

Nythän Justus on tutustunu alakertaan, viis huonetta on siis plakkarissa. Eteiseen mennesä on vähä korkeampi porras alaspäin ja se tuotti kovasti mietintää Justuksen pienessä päässä. Käveli yläportaalla ees taas ja vinku senku kerkes. Luna ja Vincent meni sitte eteiseen ja niitten peräsä onnistu Justuksellaki astua yksi porras alaspäin. Ja nythän se sitte jo hyppää tuonki portaan. Ja se tiesi heti, mitä eteisesä pittää tehä: repiä mattoa ja kenkiä. 

"Et Justus viittis..."

"No enhämmää mittään täsä tehny..."

Luna on ottanu Justuksen tosi hyvin. Luulen kyllä, että se johtuu vaan Justuksen leluista. Lunahan omii aina kaikki lelut. Ei se niillä leiki, mutta haluaa vaan kulettaa suusaan. Aamun oon sitä komennellu, ku on yrittäny Justukselta varastaa lelut. Onhan se niitä saanukki, mutta oon heitelly takasi Justukselle tai sänkyyn niitä. On ne muutenki kaverukset jo.

Allaoleva kuva kuvaa Ellua tosi hyvin. Se vaan makaa prinsessana sohvalla tai tuolilla ja katsoo ylhäisyydestään tuota pientä touhuajaa. Se ei tykkää Justuksesta yhtään. Tai oikiastaan se ei välitä siitä ollenkaan, jos se pysyy vaan metrin pääsä Ellusta. Kun Justus menee lähemmäs, Ellu näyttää hammasta. Muta eiköhän Elluki pikkuhiljaa lämpene, ku huomaa, ettei irvistyksillään saa sitä lähtemään meiltä pois.

Ellu-rinsessa. Huoh!

Alma etsii mun läheisyyttä tosi paljo. Tulee viereen ja kattelee Justusta, mutta ei siihen sen enempää siihen huomiotaan tuhlaa.  Vincent on kuin Justus ois aina ollu meillä.  

Tässä seurataan yhessätuumin, mitä tuo yks pörriäinen oikein hommaa.

Ensimmäinen pihareissuki tehtiin. Ja voi hyvänen aika ku sielä oliki kivvaa! Justus hyppi ja pomppi pitkin pihaa, haisteli kovasti ja pysty ihan kuvitteleen, että se nauro ihan ääneen, ku oli niin mukavaa. Kuvia yritin ottaa, mutta olin myöhäsä koko ajan. Jotain sentäs tarttu kameraanki.

Onkohan tuossa Vincent käyny merkkaamasa...

"Hohoo, tuonne kyllä meen!"

"Ja aina välillä käyn hakkeen emännältä nakkia!"

Tämä paikka se oli ihan kummajainen. Räystäältä tippu vettä ja se piti ihmeellistä
ääntä. Sitä piti tuijottaa usiampi hetki.

Kyllä se Justus ihan istahtiki välillä.

Nyt isot koirat nukkuvat pitkin poikin lattioita, mutta tuo pienin hyppii sängylle ja sieltä pois, repii lelujaan ja syö välillä seinää!! Saas nähä, mitä se vielä keksiikään... Huoh! Oottelen nyt jo päiväunien aikaa Justukselle. Joku raja se pittää olla riehumisellaki :)

Tätä kirjottaessani Justuski vihdoin väsähti. Ellu nukku portaalla, kuten sillä tapana on. Sinne Justus sitte meni n. 15 cm:n päähän Ellusta ja nukkuivat hetken siinä. Ku Ellu sitte aukas silmänsä, se huomas Justuksen eessään ja hyppäs tosi nopiasti pois portaalta ja siirty sohvalle jatkaan uniaan :)

Minä en ossaa tehä yhtään mittään. Tuijottelen ja seurailen vaan Justusta ja tämän lauman käyttäytymistä. Mutta mitäs sitä nyt tartteekaan tehä muuta. Huomisen teen etätöitä ja tiistai ja keskiviikko on ihan oikeita talvilomapäiviä. Laiskottelupäiviä siis eessä - paitsi huominen :)

Ja kyllähän tämmösen kans voi vaan laiskotella.
On Justus kyllä niiiiin ihana. Sen luonne on superia
ja se kyllä tietää, kuka se on! Oon niin rakastunu <3