Topi Veikan kaveriksi Haminaan
Topi muutti Haminaan ja minä kipuilen ikävästä Olen miettinyt jo pitemmän aikaa, saako Topi meillä sitä kaikkea toimintaa, tekemistä, olemista, mitä se tarvitsee ja ansaitsee. Olen soutanut ja huovannut asian kanssa todella pitkään. Rakastan tuota sähläävää Topia yli kaiken ja meillä on aivan ihmeellisen hyvä yhteys sen kanssa. Sen vuoksi ja siitäkin huolimatta olen ajatellut, että pystynkö/ehdinkö sille antamaan kaiken sen, mitä se tarvii ja ansaitsee. Lauantaina kävivät Anni ja Anssi Veikka-poikansa (Ada&Elmo) meillä katsomassa Ufia. Ufia odotellessamme päästin Topin Veikan kanssa pihalla. Ja hämmästyimme kaikki, kuinka nopeasti niistä ystävykset tuli. Topi juoksi sisältä ja leikki alkoi välittömästi, ilman että olisivat edes toisia haistelleet. Siinä minulla sydän sykähti ensimmäisen kerran: ”Nuohan on kuin luodut kavereiksi!” Sisällä ollessamme mietin mielessäni koko ajan, että Ufi ei heille ole, mutta Topi on. Pieni luopumisen tunne jo sydämessä oli, vaikkeivät Anni ja Anssi
