Uutta elämää kohti
Useampi kuukausi on kulunut siitä, kun viimeksi olen kirjoittanut. On tässä tapahtunut monenlaista ja prioriteetit elämässä heittäneet pikkasen päälaelleen. Koirat ovat edelleen siellä yläpäässä, mutta olen nyt laittanut itseni ihan ensimmäiseksi. Se, mikä kaikilla pitäisikin olla automaattisesti ensimmäisenä. Suurin muutoshan on se, että olen nykyään työtön. Kaleva Median yt-neuvottelut tammi-helmikuussa koskivat minua niin, että sain irtisanomisilmoituksen - yli 30 vuoden työuran jälkeen. Osasin sitä odottaakin, sen verran muutoksia oli talossa tehty ja tulossa oli. Enkäpä ole hetkeäkään ollut suruissani, että työt loppuivat. Olin jo jotenkin nähnyt sen kaiken eikäpä enää työelämä ollut sitä, mitä halusin. Nyt siis olen uuden elämän edessä, ollut jo helmikuun alusta saakka. Mielessä on kaikenlaista uutta, mitä elämässä haluan tehdä, ja pikkuhiljaa niitä kohden tässä kuljen. Aamuisin on aivan ihana herätä - ei kellonsoittoon - hitaasti ja samalla mietiskellen, mitä sitä päivän aikan
