Pennut täyttivät 6 viikkoa eilen. Eivät ennää mittään pötkylöitä oo, vaan ihan jo sheltinnäkösiä koiranpentuja. Aitaus purettiin 1,5 viikkoa sitte ja nythän on sitte koko koti otettu käyttöön. Kylypyhuone on ainut huone, jonne menoa vielä vähä miettivät. Sen ovi ku ei oo auki jatkuvasti. Vilinää ja vilskettä ja melekeinpä välillä helinää ja helskettäki näin joulun alla siis riittää. On kokkeiltu seiniä syyä, revitty keittiön mattoa ja tietenki noita ihania pissa-alustoja, joista saa hyvinki äkkiä palasen suuhunsa. Kaikkia en muistakaan ennää, mistä oon ne löytäny kiusaa tekemäsä.
 |
| Missin taidonnäyte, miten pissa-alustan repimistä alotellaan. |
 |
Hoksautin sitä, että vois lopettaa repimisen ja oli ihan ihmeissään, miten uskalsinki sitä
komentaa. |
Oon nostellu kaikki maholliset ja mahottomat kukat, tavarat ja kirjat pikkuhampailta suojaan. Pistorasioitten eesä on aidat ja kun lähen jonnekki, lissäilen aitauksia sinne, tänne ja tuonne. Mun makkarista on tullu melekeimpä vessa. Sielä on saatu sängynpäällinen lattialle, jonka päälle on kakkailtu ja lattialtaki löytyy aina pissoja. Unohan aina välillä laittaa aidan siihen makkarin portin etteen (mahtuvat siis sen portin raoista makkariin) ja het kyllä käyttävät tilaisuutta hyväkseen, kun sen huomaavat.
Ovat kyllä todella hyvin oppineet pissaamaan alustoille. Välillä näkkee, että osumistarkkuus ei oo ihan menny kohilleen, mutta yritystä kuitenki on ollu. Syöminen onnistuu aivan älyttömän hyvin, tai siis omille kupeille osuminen ruokailua aloteltaesa. Syövät siis toooodella ahneesti, mutta ku oma kuppi on tyhyjä, se on ihan toisarvonen ja ne toisten kupit kultaaki arvokkaampia. Mun pittää aina seisoa ja katsoa, että kaikki saavat ruuan syötyä, etteivät ahneimmat Missi ja Keke pääse ampasemaan kahen muun kupeille. Ja on ne niin hyvin oppineet, millon on niitten ruoka-aika. Syvimmästä unestaanki heräävät, ku meen keittiöön, aukasen jääkaapin oven ja siirrän niitten ruuat tiskipöyvälle. Siinä vaiheesa lattialla istuu 4 sheltinalkua, jotka kaikki napottavat mua niin ihanasti silmiin.
Eilen sitte oli vuoro 6-viikkoispunnitukselle. Painavin on edelleen Missi, 1364 g. Seuraavana on Keke 1211 g, Manu 1170 g ja pienin on Tane 1028 g. Jossain vaiheesa näytti, että Manu kasvaa Missin kans samaa vauhtia, siis kooltaan, ei painoltaan, mutta nyt näyttää siltä, että Keke on menny Manun eelle koossa. Taneki on kasvanu huimaa vauhtia eikä ennää näytä yhtään siltä pieneltä pojalta, jolta vielä viikko pari sitten näytti. Pittää jossain vaiheesa mitata nuo, kunhan saan toisen parin käsiä jostain lainaan.
Olin itte aikamoisesa flunssasa kolmisen viikkoa. Nyt on muut oireet hävinneet, mutta väsymyksestä ei taho päästä erroon. Siksikin on blogin päivitys jääny enkäpä paljo oo kuviakkaan jaksanu ottaa. Mutta jokunen sentäs:
 |
| Näin meillä nukutaan aina. Ovat ottaneet pöyvän alla olevan sängykseen. |
 |
| Ihana pieni Tane |
 |
| Tästä kuvasta ei ota selevää, onko siinä kaks vaiko kolme pentua... |
 |
| Missi se ossaa poseerata. Niin se kyllä missin kuuluuki tehä. |
 |
| Tämäki taitaa olla Tane. |
 |
| Luulin ottaneeni Manusta kuvan, mutta tässäki näyttää taas Missi osuneen kuvaan. |
 |
Ei voi olla totta! Tässäki Missi ja takana Tane. Missä ne Keke ja Manu aina on olleet, ku
oon kuvia ottanu! |
 |
No olihan mulla Manustaki kuva. En voinu lähtä minnekään tästä, ku oli nukahtanu mun
jalan päälle. |
 |
| Hassunnäkönen Manu 😉 |
 |
| Ja Kekeki päässy kuvaan eli on vasemmalla ja oikealla Manu. |
 |
| Pentusängyllekin keksin uusiokäyttöä. Pentuihin liittyy kuitenki vieläki 😉 |
Loviisa päätti viikko sitte, ettei halua ennää antaa ruokaa pennuilleen. Päivittäin saattaa kerran antaa niitten imeä, mutta seki kestää joitaki sekuntteja vain. Leikki kyllä ja hoitaa muuten, mutta maito on nyt laitettu suht kokonaan pannaan. Ite kyllä haluaa hyötyä pennuistaan eli sillon tällön vielä nappasee pennun kakat tai maiskuttelee pissat pissa-alustalta tai lattialta 😉
Isommat pääsi tänään Havukka Hidewayn koirametsään
Käytiin tännään Jaanan kans Lumijoen koiramettäsä tuulettumasa ja ottamasa joulukorttikuvia. Mukana olivat Jaanan Vincent, Pekko ja Zeus. Multa oli mukana Ada, Molly ja Säihky. Loviisa jäi pentujen turvaksi kottiin. Tunteroinen sielä katteltiin, ku koirat vouhotti menemään ja välillä käytettiin koko poppoo lenkillä koiramettän ympäri. Zeuksen toinen etujalka on leikattu muutamia viikkoja sitte eikä se vielä saa vappaana kovin juoksennella, joten hihinalenkki sopi sille parhaiten. Jaana lämmitti nuotiolla aivan ihananmakusta glögiä ja tarjos fetajotainkolmioita. Oli kyllä aivan älyttömän ihana päästä pitkästä aikaa iteki kunnolla ulkoilimaa haisteleen, ku tuo mun kunto ei edelleenkään oikein pitkille lenkeille riitä. Tännää onki riittäny voimia vaikka ja mihin sen ansiosta.
Ja kuvia piti ottaa, tottakai, vaikka sormet oli jääsä. Jaanalla oli visio joulukorttiin ja hän yritti saaha pojat nappaamaan tonttulakista kiinni ja vetämään, mutta huonolla menestyksellä 😉 Ada pääsi vain yhteen kuvaan, ku seisoi loppuajan mun vieresä tuijottelemasa muita. Se kun ei tykänny ollenkaan Vincentistä ja Pekosta 😉 Hiukka pimmeitä kuvia, ku alko jo valo häviämmään pikkuhiljaa. On se tuo päivä kyllä lyhyt ennenku taas alkaa piteneen...
Kommentit