Pentulaatikossa makoilee nyt 4 tricolour-pentua, 1 tyttö ja 3 poikaa. Olen kyllä niin onnellinen niistä jokaisesta! Niin tyytyväisiä pentuja, ei juurikaan kuulu piippauksia ja yötkin saan nukkua rauhassa. Ja Loviisa hoitaa entiseen malliinsa eli todella hyvin.
Synnytys tällä kertaa
Loviisan laskettu aika oli keskiviikkona 29.10., ja kumpikin edellinen synnytyksensä sattui juuri laskettuun aikaan. Ajattelin siis, että nyt on sama juttu. Edellinen synnytys tuli melkeinpä yllätyksenä - ei muita merkkejä synnytyksen alkamisesta kuin pienoista läähätystä iltapäivällä, ei syönyt aamulla ja tyhjenteli itseään aamupäivän aikana. Odottelin, että synnyttäisi myöhään iltasella, mutta yllättäen löysinkin Loviisan joskus kuuden maissa makaamassa omassa sängyssäni kahden juuri syntyneen pennun kanssa ja kolmatta oli pukkaamassa ulos. No, ajattelin, ja oikeastaan pelkäsin, etten tälläkään kertaa saa synnytyksen alkamista kiinni, ja seurailinkin sitä tiukasti tiistaista alkaen eikä Loviisa kyllä saanut liikahtaakaan, etten tiennyt, missä se oli ja mitä teki. Arvaatte varmaan, kuinka väsynyt aloin jo olla, kun ei keskiviikkona tapahtunut mitään.
Torstaiaamuna Loviisa sitten lopetti syömisen ja tyhjenteli itseään melkeinpä koko päivän. Läähätys alkoi joskus viiden-kuuden maissa, mutta eipä juuri muuta. Kätilökaverit Kati ja Vilma tulivat seitsemän maissa ja heille sanoin, ettei taida nyt muutamaan tuntiin mitään tapahtua. Eikäpä tapahtunutkaan. Loviisa oli sängyssään, ei kuoputtanut, jonkin verran läähätti, mutta siinä ne. Alettiin sitten nukkumaan kaikki, Vilma minun sängyssäni, minä olohuoneessa ja Kati pentuhuoneessa narisevan ilmapatjan päällä. Vilma oli ainut, joka sai nukuttua. Minä kuuntelin olohuoneen sohvalla pentuhuoneen ääniä, Kati seurasi Loviisaa sängystään. Vähän ennen neljää Kati kävi ilmoittamassa, että supistukset olivat alkaneet. Minä herätin Vilman ja kolmestaan asetuimme paikoillemme odottelemaan.
Ensimmäinen, tyttö Missi, tuli hitaasti, mutta varmasti synnytyskanavaa pitkin ulos maailmaan klo 4.33. (paino 251g). Missi oli tosi ärhäkkänä, ei tykännyt ollenkaan, että se asetettiin tissille, vaan halusi ihan itse sen etsiä ja alkaa syömään. Oli myös hanakka yrittämään takaisin reikään, josta juuri tuli, ja kun sitä Kati yritti saada pois (toinen pentu oli juuri tulossa), pisti hanttiin. Hauska tappaus. Ensimmäinen poika, Tane, syntyi klo 4.53 (205 g), toinen poika, Manu, klo 5.17 (paino 271 g). Neljättä odoteltiin vähän kauemmin. Loviisan supistukset olivat tosi vahvoja, mutta varmaan pentu joutui kulkemaan pitemmän matkan, ainakin rtg-kuvan perusteella oli yksi kauempana. Kolmas poika tupsahti maailmaan klo 5.59 ja sai nimekseen Keke (196 g).
 |
| Juuri syntymän jälkeen, vielä märkinä. |
 |
| Missi löysi tissin ja kova imu päällä. |
 |
| Nyt jo on turkkikin kuivunut ja ikää jo puoli vuorokautta. Kuvassa Keke. |
 |
| Tane |
 |
| Keke |
 |
| Missi ja Keke |
 |
| 2 vrk, kaikki syömässä... |
 |
| Ja Loviisa-äiti haluaa sekottaa pakkaa pesemällä pyllyjä... |
 |
| Mitä, mitä, missä tissi... |
 |
| Ja hurlumhei 😀 |
 |
| 3 vrk ja edelleen tyytyväisenä. |
Hyvin siis menee. Manulla laski paino, mutta tänään (3 vrk) näyttää jo nousevan takaisin. Kovasti ovat innokkaita syömään. Jos nukkumaan mennessäni joku piippaa, se tarkoittaa sitä, ettei löydä tarpeeksi nopeasti tissille tai sieltä ei tule maitoa tarpeeksi nopeasti. Muuten ei juuri pentusängystä ääntä kuulu.
Nyt on kova mietintä, mikä tulee olemaan Missin uusi koti. Nartun kyselijöitä on monta ja todella hyviä koteja olisivat kaikki. Pitää seurailla pitempään tätä tyttöä ennen kuin teen päätöksen. Kahdelle pojalle on jo koti valittu. Odottelen tietenkin vielä, millaisia tulevat olemaan luonteeltaan ja muutenkin. Terveystarkastukset ovat vielä se viimeinen vahvistus.
Molly ja Säihky
Molly ei lähesty pentuhuonetta ollenkaan. Kun nukkumaan mennään, se livahtaa äkkiä makuuhuoneeseen eikä välitä mitään, jos pentuhuoneesta ääntä kuuluu. Säihky sen sijaan ei oikein ymmärrä, mitä tuolla huoneessa tapahtuu ja varsinkin, miksi kuljetan Loviisan ruokakuppia pentuhuoneeseen. Saattaa minua seurata, kun pentuhuoneeseen menen, mutta palaa heti takaisin, kun siitä huomautan.
Näin rennosti Molly syö nykyään luita 😀 Säihkyllä sama metodi, mutta en ole siitä kuvaa ehtinyt ottaa.
 |
| Säihky ottaa rennosti. |
Halloween aaveita
Piitu lähetti minulle tällaisia kuvia toissa viikonloppuna. Kun kuvia katsoin, minä vaan nauroin ja nauroin, katsoin kuvat uudestaan ja vaan nauroin ja nauroin, katsoin kuvia uudelleen ja jatkoin nauramista 😂 Aaveina siis Maya ja Sylvi.
Kommentit