Kannatti jälleen valvoa yö

No nyt saa sitte laittaa kuumemittarit, nokkaimurit ja muut moiset laittaa laatikkoon oottaan seuraavaa kertaa. Pentulaatikosa piipittää  Impin pennut, trikkityttö ja soopelipoika. Jälleen kerran oon väsynyttäkin väsyneempi, mutta onnellistakin onnellisempi. Impi hoitaa pienokaisiaan aivan älyttömän hyvin. Ulkona käväs pikapikaa ja juoksi haukkumisen säestyksellä yläkertaan portin taakse oottamaan pääsyä pentujen luo. 

<3

Illalla oottelin, tapahtuuko mitään ja joskus puoli yhen aikaan ajattelin ottaa tirsat. Impi tuli makoileen sänkyyn mun kans, mutta oli tosi levoton. Kahen aikaan se tuli ihan mun nokan viereen ja oli ihan kyyryssä. Supistukset siis oli alkaneet. Kannoin sen pentusänkyyn, seurasin vähä aikaa ja kun supistuksia ja tärinöitä alko tulla niin tihiään tahtiin, hällyytin taas apukätilö-Tiinan paikalle. Siinä sitte seurailtiin, miten homma etenee. 

Kaks tuntia Impi teki työtään ja oli välillä tosi väsyneen näkönen. Jaksoi kuitenkin ensimmäisen, trikkitytön, ponnistaa ulos ihan tuosta vaan. Tyttö tuli maailmaan 4.05 ja painoi 160 grammaa. Siinä, kun Tiinan kans vuorotellen opastettiin neitokaista tissille, alko Impi taas supisteleen ja klo 4.35 syntyi soopelipoika (paino 200 g). Poika tuli pylly edellä ja siinä oli Impillä aika tavala puskemista. Kuvia ei tässä vaiheesa vielä tajuttu ottaa, kun oli kova homma saada nuo tulokkaat ymmärtämään tissin tarkotus. Ei meinanneet sitte niin millään ymmärtää, että suu pitää avata, että tissin saa suuhun. Ja kun suu on auki, pitää myös imeä, että sitä maitoa heruu. 

Tiina lähti sitte kottiin ja minä erittäinki valvoneilla silmillä yritin osuttaa noitten pienokaisten suita Impin tisseille, siinä aika huonosti onnistuen. Kävin tarkistaan Alman maidontulon, mutta olivat omat pennut just syöneet, joten sieltä ei apua herunu. Päätin sitte antaa äidinmaidonvastiketta, taka-ajatuksena, että kun pullosta maitoa imevät, tajuavat mm. että suu pittää olla auki ja pittää imeä. Kun olin molemmille antanu maitoa, poika tajus heti tissille laitettuani, mikä on homman nimi. Se veti kaks tissillistä heti kerralla. Neito oli sen verran blondi, ettei tajunnu sitä vieläkään. No, kun kävin syöttään isot koirat, käytin ne pihalla ja tulin takas ylös, myös neitokainen sielä tissiä imi. Joten kaikki nyt kunnossa. 

Impi hoitaa pienokaisiaan <3

Sisko ja sen veli <3 <3

Uusia pötkylöitä talosa :)

Alma oli heti ensimmäisen pennun syntymän jälkeen aivan täpinöissään toisesa makkarisa. Ihan ku se ois kuvitellu, että pennut on sen. No, onhan se noitten Impin pentujen mummo :) Ei haluais millään mennä omaan huoneeseen, vaan änkiää koko ajan pentuhuoneeseen. On ihan ku Luna pahimpina hetkinään pentujen syntymän jälkeen. Ku lähetän Alman omaan huoneeseen, pitää aina kattua, että se kans menee sänkyyn. Aamulla sen pennut itkivät ja piipittivät ja Alma senkus makas oman porttinsa takana tuijotellen pentuhuoneeseen. Ehkäpä se jossain vaiheesa muistaa, kenet on ite maailmaan saattanu ja hoitaa äidin hommansa kunnolla. 

Ja jälleen kerran Tiinalle kätilöavusta! Aivan uskomattoman ihana on tuommonen kätilö, jonka kans mennee ajatuksetki yksiin ja melekeinpä sanattomasti hommat hoituu. Nyt lähetämme kaikki aivan mahottomasti onnea, että Nemin tärppipäivä löytyy ja saa Tiina olla oman koiransa synnytyksessä mukana jonku kuukauden päästä.

Kiitokset myös Sipolat! Elik saa olla ylpeä tästä jälkikasvustaan!

Nyt mää alan nukkuun. Tai sitte en ala. Tai alan, mutten tiiä, saanko unta. Nuo pienet piipittää semmosella äänellä, että voi olla vaikia silmiään ees kiinni pistää.