Ihana äitienpäivä!

Ihan ensimmäiseksi pittää kertoa, etten oo unohtanu isompia tyttöjä, vaikka ajatus noisa pennuisa aika tavalla onki.  Lenkit ollaan tehty ja ihanan kesäisistä ilmoista mettäsä nautittu. Tänäänki käytiin pitkä lenkki ja oli ihana kuunnella hiljasuudessa lintujen laulua. No, joku niitä kuunteli ja niistä nautti ja jotku ei :)

Ja sitte vaan rauhotutaan ja läähätellään.  :)

Eli aikamoista vauhtia oli meijän lenkillä. Ja tämmösiä lenkkejä ne tuppaa olemaan. Ippu vettää porukan mukaan vaikka väkisin :)

Pennut voi hyvin, vaikka Impin tytöntirriäisen paino ei taho nousta sitte niin millään. Impi on tehokuurilla ruuan ja juomisen suhteen ja tyttö on saanu lisäruokaa. Pojan paino on alkanu nousemaan. Kummallaki kuitenki mahat pullottaa siihen malliin, että ruoka on perille menny. Tytön painoa kuitenki tarkkailen koko ajan. 

Poikaa venytytti nukkuessaan ja otin siitä kuvia. Nauratti, ku jotenki näistä kuvista tuli mieleen hevonen :)

Tytöntirriäinen pyörii tissillä. On niin huvittavaa seurata, ku se imee koko ajan
ja samalla pyörii tissisä kiinni :)

Ja tässä pyörähys käynnissä.

<3

Tyttö on siis saanu lisämaitoa pullosta. Tai ei suostu syömään pullon tutista, vaan huutaa ku syötävä, ku sitä yritän sen suuhun laittaa. Lopulta oon sitte ruiskulla antanu maitoa - samasen huudon saattelemana. Koko koiralauma alkaa haukkumaan, kun se huutaa ja meinaa itelläki tuntua siltä, että pittää alkaa ulvomaan. 

Eilen, ku tulin kaupasta ja menin yläkertaan, Alma oli Impin kans samasa huoneesa portin takana. Tuo Houdini-Alma aukoo siis portteja ja menee sinne, minne ite haluaa. Tänään sitte, kun annoin tytöntirriäiselle ruiskulla maitoa näin, miten se sen tekee. Tyttö huusi ja mun selän takana rämähti portti auki ja kiinni ja Alma seiso mun selän takana.  Tassulla vaan rappas porttia ja sehän aukes. Ku Impi ei sanonu mitään, pyysin Alman pentusänkyyn makuulle ja laitoin Impin pennut tissille. Ja Impi senkus vaan katto päältä. Alma syötti pentuja ja kumpiki, mummo ja äiti, pesivät pentujen pyllyjä sulasa sovusa. Otin sitte pennut pois Alman tisseiltä, käskin Alman pois ja Impin tilalle syöttämään pentuja. Sillon vasta Impi ärähti Almalle ja Alma meni nöyrästi porttia kohti.  

Tämä tapahtuma jotenki sykäytti sydäntä. Yhdessä äiti ja tyttärensä hoitivat tyttären lapsia pääasiana vaan saada lapset rauhallisiksi ja voimaan hyvin.

Kun meen Alman pentuja kattoon toiseen huoneeseen, hämmästyn aina, kuinka isoja ne ovat. Nythän kaikki painavat 500 gramman molemmin puolin. Ovat niin jänteviä ja pullukoita verrattuna Impin pieniin tirriäisiin. Tuntuu, että ne just juosta vipeltävät jaloissa,  vaikka siihen vielä aikaa on. 

Oskari se vaan jaksaa nukkua. Tahtoo edelleenki olla vähä myöhäsä,
ku heräillään ruualle. Mikähän tästä pojasta vielä tullee :D

Ihan pakko vielä laittaa tämä kuva. Lapset tuli käymään äitienpäivälounaalla ja Vilma oli sitä mieltä, että on varmempaa näyttää koiralta, että saa varmasti ruokaa :)

Kerran, kun lapset vielä asuivat kotona ja Vilma tuli koulusta kotiin, tein juuri koirille Yrjölän puuroa.  Vilma valitti näläkäänsä ja näki, että kattilasa oli puuroa. Ilostuneena katto kattilaan ja kysy, mitä teen. Siinä vaan sanoin, että "teen koirille puuroa, kato jääkaapista, jos sieltä löytyy jottain syötävää". Palaute ei mieltä hivelly :) Nykyään mulla on kotona oma pakastin koirien lihoille ja jääkaappi aina melekeinpä tyhjä (syön töissä, ruokaa ei juuri jääkaapissa siksi ole). Kun lapset tulevat kottiin, valittavat aina, ettei löyvy jääkaapista syömistä. Käsken heitä sitte ottamaan pakastimesta. No, tämä on meijän perheen vitsi ollu jo vuosia. Naurua on piisannu ja on sitä ruokaa onneksi löytyny meille kaksjalakasilleki :)

Kiitos Vilma ja Henri! Teitte taas tästäki äitienpäivästä ikimuistettavan <3

Ja vielä pakko lisätä. Just punnitsin tyttötirriäisen ja on kasvattanu painoaan vrk:ssa 20 grammaa!!! Jippii!