Ihan mahoton vauhti on pennuilla päällä, kun eivät nuku. Nytki etuterassilta kuuluu kauhiaa ärinää ja haukkumista. Mutta on niiiiiin mukava kuunnella noita ääniä.
Tuossa äskettäin vaihdoin tv:n edessä olevaan kelloon patterit ja sen päällä oli melekeinpä sentin verran pölyä. Tv-tason musta väri vielä erottuu, mutta pölyyn vois kirjoittaa vaikka kirjan. Kukat röpsähtelee ja oon jo pari heittäny menemään. Kolme sinnittelee kovasti, mutta onneksi noin parikymmentä vielä yrittää pysyä kuosissaan. On siis ollu aikamoiset viikot takana täsä, ettei oo juuri muuta siivouksia tehny ku lattioita pessy - joita kyllä oonki sitte hinkannu kymmenen vuoden edestä.
On siis menny aika ja voimat koirien hoitoon. Muutenhan tämä ois yhtä auvoista pentuelämää, mutta kun niitä on vaivannu ripuli ja vanhemmilla on ollu oksennustautia, yhellä ripulikin.
Pennuillahan oli siis kolmeviikkosina ripuli, joka meni Enteromicrolla ja nappulaan siirtymisellä ohi. Annoin sitten lääkärin ohjeesta uudestaan matolääkkeen, tällä kertaa Canexin. Sen jälkeen alkoikin ripuli. Soitin lääkäriin ja ehottivat Enteromicroa pari kertaa päivässä, kun edellisellä kerrallaki se autto. Neljä päivää sitä syötin - ei tulosta. Pennut voivat kuitenkin koko ajan ihan hyvin, söivät, leikkivät, pissasivat ja kakkasivat sitä plörökakkaa. Kun viime lauantaiaamuna sitte oli joltain tullu vihreää kakkaa ja Hilla ei syönyt aamulla mitään, soitin Herttaiseen, josta pyysivät käymään. Saivat koko poppoo antibioottikuurin sekä ohjeen antaa matokuurina Flubenolia, kun se vaikuttaa suolistossakin, ei vain mahassa. Ja seuraavana päivänä alkoikin sitten madot tulla ulos. Ja Hilla piristyi silminnähden. Nyt sitten pennut voivat hyvin. Tulevat kutsusta heti kaikki syömään eikä kukaan enää jää nukkumaan ruokakupin äärelle. Vauhtia riittää ja se kakkakin on sitä mitä pitääkin.
Ei koskaan ennen ole tällaista souvia ollut pentujen kans. Ehkäpä kaikki sai alkunsa jauhelihasta, jota saivat ensimmäisenä ruokanaan. Ennen ei kyllä ole vaikuttanut näin. En epäillyt kuitenkaan Welpania, jota silloin matolääkkeeksi annoin, kun se ripuli ajoittui ennen kuin sen annoin.
Ei ole moneen viikkoon nukkumaan mennessä ollu semmonen olo, että ihana päästä nukkumaan, vaan ajatuksena on vaan, että montakohan tuntia tänä yönä saa nukkua. Nuo vanhemmat koirat ovat saattaneet kolmen aikaan alkaa yökkäämään ja siihenhän aina herää. Onneksi nyt on yli viikon ollu jo rauhallista öisin.
Tuota oksennustautia on ollu muittenkin koirilla, eikä siihen oo liittyny ripulia. On saattanu kestää päivän ja sitten on menny ohi. Mikähän sekin tauti oikein on.
Mutta mukavaa meillä kuitenki on
Viikko sitten otettiin kuvia Piitun kans, kun pennut juoksentelivat ulkona. Tässä muutamia niistä, kuvaajina Piitu ja minä.
Tämä tältä päivältä, kahdessa ensimmäisessä Pihla. Enempää en saanut, ku hyökkivät puun alle koko ajan.
 |
Unto
|
 |
Unto jälleen
|
 |
| Pihla |
 |
| Hilla |
 |
Ihan sama missä äiti on, tissille on päästävä.
|
 |
| Hilla |
 |
Unto
|
 |
Pihla
|
 |
Oisko Unto, kun ei oo valkosta yhtään naamassa...
|
 |
Tämä on ehkäpä Taimi
|
 |
Pihla
|
 |
| Unto |
 |
| Unto |
 |
| Unto |
 |
Pihla ja Hilla
|
 |
Maya jaksaa leikittää pieniä.
|
 |
Hillalla on aivan upea turkki!
|
 |
| Pihla |
 |
| Hilla |
Ja muutama kuva Mayasta ja Justuksesta:
 |
Maya täyttää tänään 18 viikkoa.
|
 |
Justus seisoi niin kivasti, että otinpa siitäkin kuvan.
|
Kommentit