Adan ja Justuksen rakkauspakkaukset

marraskuuta 07, 2019

Adan ja Justuksen rakkauspakkaukset

Kylläpä täällä nyt ylpeä ja rakastunut kasvattaja hykertelee viiden pennut piipittäessä pentusängyssä. Niin kauniin mustia ja ihania trikkisheltin alkuja meillä on - voi että! Viisi pentua, neljä trikkityttöä ja yhden uroksen Ada ja Justus aikaiseksi saivat. Ei tullut yhtään soopelia eli ei saanut Ada tällä kertaa itsestään kopiota aikaiseksi.

Vasemmalta kaksi tyttöä, poika ja tytöt, toinen näkyvissä, toinen alla.

63. vrk

Lämpöjä oltiin mittailtu jo pitemmän aikaa ja loppupäivät useammin. Adan edellisen synnytyksen lämpöihin verrattuna tämä synnytys meni suurinpiirtein samalla tavalla ja samoihin aikoihin. Sain lämpöpiikin kiinni keskiviikkona (63. vrk) klo 15.45 ja siitä 12 tuntia ja Adan tärinä ja supisteleminen alkoi. Edellisessä synnytyksessä Ada teki tarkemmin, kun aloitti 62. vrk:n illalla lämpöpiikillä ja pennut syntyivät vrk:lla 63. Tällä kertaa siis mentiin päivällä eteenpäin.

Vilma tuli keskiviikkoiltana ja se kyllä oli Adalle iso juttu. Niin oli jo emäntäänsä kaivannutkin. Juoksi illan Vilman perässä ja ulkoa tullessaan ensimmäiseksi meni tarkistamaan, että hän on varmasti talossa. Jos Vilma meni makuuhuoneessa käymään, Ada oli heti perässä. Ei askeltakaan Vilma pystynyt ottamaan, etteikö Ada sitä huomannut. Ja olihan se Adalle todella hyvä, että Vilma oli myös synnytyksessä mukana. Rauhoittui, kun Vilma vierellään oli.

Emäntä on tullut, Adalla kaikki on hyvin.

64. vrk

Saimme Vilman kanssa nukkua viime yön... No, eikä saatu! Eihän moisessa jännityksessä nukuttu kuin korkeintaan koiran unta. Kaikki risaukset ja Adan läähätykset kyllä kuulin koko ajan. Kellon ollessa 3.13 alkoi tapahtumaan. Ada tärisi ja pikkuhiljaa ensimmäiset supistuksetkin tulivat, ne voimakkaammat. Klo 4.37 syntyi ensimmäinen pentu, trikkipoika. Vilma toimi punnitsijana ja kirjurina ja parin huomatuksen jälkeen hän sai kirjaan siististi ja ymmärrettävästi muistiin myös painon: 160 g. Seuraavaa odottelimme puolisen tuntia, ja klo 5.11 syntyi trikkityttö, 180 g. Kumpikin pentu meni suoraan tissille ja rupesivat ruokailemaan. Ada vain makoili, pesi pentujaan ja 5.45 putkautti maailmaan kolmannen pennun, trikkitytön, 220 g. Tämäkin oli hyvinkin tiitterä, huusi jo suorastaan, kun ei ruokaa heti saanut. Klo 6.07 syntyi kolmas trikkityttö, 174 g. Samaa rataa meni viideskin. Ada makoili ja pentujaan nuoleskeli ja samalla hyvinkin laiskanoloisesti putkautti ulos neljännen trikkitytön, 147 g. Tämä viimeinen ei heti ruokailemaan osannut, vaan meni hetkinen, että ymmärsi, että kun suunsa avaa, saa maitoa roiskuvan tissin suuhunsa.

Ada hoitaa pentuja todella hyvin. Makoilee pentulaatikossa ja huolehtii, että pennuilla on ruokaa, lämmintä ja pyllytkin tulee pyyhityksi. Pennut osaavat kaikki itsensä ruualla täyttää, maitobaarissa ollaan melkeinpä koko ajan. On niin ihana katsoa, kun kaikki on hyvin ja tyytyväistä tuhinaa ja lutkutusta vaan laatikosta kuuluu.

Justus on ollut todella innoissaan pennuista. Tai no, tuskin niistä tajuaa mitään, vaikka kuinka monta kertaa olen sille sanonut, että on nyt viiden shelttilapsen isä. On vaan koko poppoo hiukkasen sekaisin pennun hajuista ja piipityksistä. Luna jälleen kerran päivystää aidan takana korvat pystyssä ja nuuskuttaa kaikki, mitä pentuhuoneesta tuon.

Tässä aikamoinen läjä kuvia. Vaikka näitä trikkivärejä niiin rakastankin, yksi juttu niissä on, josta en välittäisi. Kun ottaa kuvaa mustasta koirasta, kameran tarkentaja ei oikein tahdo pysyä perässä. Tässä vaiheessa vielä riittää aikaa tarkennukseen, mutta kun alkavat liikkua, on kasvattajan kärsivällisyys kyllä koetuksella :)

Poijalla on kokovalkoinen kaulus.

Pieninkin oppi syömään.

Tämän minä jo erotan, poika! Tytöissä on vielä opettelemista.

Poika näytti jo ensimmäisenä elinpäivänään...

...miten sitä tissille mennään.

No, ehkä pientä viilaamista yrityksessä vielä on :)

Tiistaina odoteltiin tulevaa synnytystä rauhallisesti ja lötköttäen. Justuskin sai ihan erityistä huomiota, kun Miia sitä rapsutteli ja hieroskeli illan.