Huomionkipeä Luna

Jotain kummallista on nyt liikkeellä. Luna on muuttunut viikon aikana todella huomionkipeäksi. Kotosalla se puskee itseään viereen, yrittää tassullaan tai kuonollaan saada rapsutuksia ja pukkaa Alman pois edestä, että pääsee rapsutusvuoroon. Jos ei Lunaa huomaa sen haluamallaan tavalla, alkaa haukkuminen. Aivan ihmeelliseksi on tyttö muuttunut. Enpä tiedä vieläkään, mikä huomionkipeyden aiheuttaa, mutta hiukkasen on toivo herännyt, josko olisi "se" syynä. No, nähtäväksi jää...

Olin viimeiset neljä "lomalla" ja olemme käyneet tyttöjen kanssa kaksi kertaa päivässä pitkillä lenkeillä jäällä ja metsissä samoilemassa. Kunto on noussut sekä emännällä että koirilla. Lunalle oudot lenkkeilyajat ovat tuottaneet hämmennystä: Kun yleensä pitkä lenkki tehdään illalla ja sen jälkeen saa ruuan, sitä on nyt sitten vaadittu myös aamulenkin jälkeen ja vielä uudestaan iltapäivälenkin jälkeen. Kun on päästy sisään, Luna on aloittanut haukkumisen keittiössä: "No nyt sitten sitä ruokaa kuppiin, kiitos!" ja kun sitä ei olekaan tullut, on alkanut hermostunut liikehdintä olohuoneen ja keittiön välillä. (Lunahan on erittäin tarkka ruoka-ajoista ja pitää tarkasti huolen, että ajat myös pitävät.) Alma peesaa, vaikkei tiedä, mikä on homman nimi :) Eilenaamulla Luna jo uskoi, että nyt pitää odotella seuraavaa ruokaa iltaan asti. No, tänään siirrytäänkin taas normaaliin rytmiin, joten joskohan Lunakin rauhoittuu :)

Almalle on nyt alkanut aamuruoka maistumaan. Pari viikkoa on mennyt niin, että Alma on vain katsastunut ruokakuppia ja siirtänyt sitten syyttävän katseen minuun kuin sanoen: "Eikö mitään tämän parempaa?!?!" ja kävellyt mielenosoituksellisesti muualle. Tänä aamuna tyhjeni kuppi kokonaan eikä Lunankaan tarvitse enää kytätä, josko pääsisi rippeitä maistelemaan. Alma on muuten ollut aikamoinen Lunan kiusaaja: Se on jättänyt ruuan syömättä, mennyt olohuoneen puolelle tai yläkertaan korvia höristellen ja kun Alman ruuan perään kuolaava Luna on lähestynyt kuppia, Alma on rynnännyt äristen ajamaan Lunan pois. Sitten taas on siirrytty kupin äärestä kauemmas ja kun Luna on taas lähestynyt kuppia, Alma on rynnännyt sen ajamaan pois. Ja tätä saattaisi jatkua vaikka kuinka pitkään, mutta on pitänyt Luna pelastaa ja nostaa kuppi pöydälle. Että osaa se Alma olla mukava :)

Kävin perjantaina katsomassa pienen pieniä shelttivauvoja ja sunnuntaina vähän isompia. Pentukuume kasvoi aika yllättäviin mittasuhteisiin :) Nyt vaan entistä enemmän odotan tulevaa!!