Silimät sirrillään

Pennut tänään 17 vrk ja kaikilla vihdoin silmätkin auki. Yleensä pennut on aukasseet silmänsä jo 14 vrk:lla, parhaimmat jo vrk:lla 11. Nyt ei ihan niin käyny ja meinas jo usko hävitä, kun odottelin, että ne aukeais. Esko avasi silmänsä jo vrk:lla 13, mutta muitapa saikin sitten odotella. Vihdoin tänä aamuna kaikki sitte maailmaa kattelivat silmät melkein sepposen selällään.

Nyt pentulaatikossa käykin sitten kuhina. Pennut opettelevat kävelemään kaatumatta - tai vissiin vaan kävelemään. Välillä pyörähdellään ja noustaan ylös. Jalat saattaavat levähtää ja matka katkeaa mietintähetkeen, miten siitä paikaltaan nyt pääseekään ylös. Tai sitten vaan pyörähetään suoraan jaloilleen takaisin. Kävellään, kops, sängyn reunaan pahki, pudistellaan päätä kopsahuksen vuoksi ja keikahetaan ympäri. Kun pää heilahtaa toiseen suuntaan, se tietää sitä, että samalla koko kroppa keikahtaa nurin. Istuessa pää heiluu keinahellen, mutta pikkuhiljaa pysyvät kuitenkin istumassa varmemmin.

Tänään mulla oli hauskaa, kun Sanelma käveli erittäin määrätietosesti sängyn reunaa kohti ja jäi sitä tuijottelemaan. Siinä se istu ja tuijotti. Lopulta kävi haistamassa reunaa, käännähti takasi ja keikahti nurin.  Tuota tuijottelua nyt alkaa enemmänkin näkymään. Vissiin alkavat näkemäänkin jotain. Ääniä jo kuulevat. Kun menen pentulaatikon viereen ja höpötän niille jotain, äkkiä sieltä noustaan kävelemään, jokainen päämäärättömästi sinne tänne. Jos Loviisa kulkee laatikon vierellä, sama juttu.

Tässä muutama kuva. Pitää nyt alkaa ottamaan enemmän.  Kännykkäkuvista tulee kovinkin jo epätarkkoja, kun liikkuvat niin paljon eikäpä kännyllä ehi mukaan sitten niin mitenkään. Pitääkin ottaa järkkäri käyttöön, jolla ehtii ehkä mukaan.

Kerrankin rivissä kaikki. Vasemmalta Hellä, Unto, Esko, Hilja ja Sanelma.

Hilja ja Hellä pitävät Eskon lujasti paikallaan. Vai oiskohan poika tyttöjen hellässä huomassa.

Hilja ja Esko

Tästä kuvasta ehkä näkee, kuinka paljon ovat pennut kasvaneet.

Sanelma mietiskelee.

Hilja, the lonely rider, on tänään kuleskellu itsekseen ja pysähelly istumaan ja mietiskelemään

Untosta vähä vähemmän mairitteleva kuva, kun pää on kropan kokoinen.
Ihana se joka tapauksessa on!

Ja vielä video tältä päivältä:

 

 

Synttäreitä juhlittu

29.4. meillä oli isot synttärit, kun meijän Luna, Jelisan Bella Luna, täytti kokonaiset 14 vuotta! Ei se Luna juurikaan hoksannu, että paistinpannuun "vahingossa jääny" paistettu jauhelihaklöntti oli sen synttärilahja. Eikäpä se onnitteluitakaan sen kummemmin vastaan ottanu. Mitä nyt vaati lisää rapsutuksia aina ja jatkuvasti kuonolla tökkien tai jalalla taputtaen.