Merlenarttuja, ihanaa!

Nonnii, nyt on meijänki pentulaatikossa niitä niiiiiiin kauan odottamiani merletyttöjä, ja ihan kolme kappaletta. Oon niiiiiiiiiiin onnellinen, etten taho housuissani pysyä.

Loviisa upea synnyttäjä

Jotenkin odottelin, että synnytys menee yli lasketun ajan, joka oli 21.4. Olinkin sitte ihmeissäni, kun maanantai-iltana Loviisa ei suostunu syömään. Olin aloittanu lämpöjen mittailun sinä aamuna, ja hyvä, että aloitin. En ois nääs uskonu, että vielä mitään tapahtuu. No, iltasella puoli kymmenen jälkeen lämmöt alko laskemaan ja puoli yhteen saakka mittailin tunnin välein. Silloin kävi lämmöt 36,9:ssä. Lähin nukkumaan ja aamulla oltiinkin sitte jo normilukemissa eli 38,0. 

Loviisa ei tietenkään syöny, tyhjenteli itteään ja oli oma pirteä ittensä. Kunnolla läähättelemään alkoi vasta illalla seittemän-kaheksan aikaan. Jännällä oottelin, kuinka pitkään tällä kertaa pitää supisteluja odotella. Vähää vaille yheksän tuli ensimmäiset. Kovasti keskittynyt asiaan vaikuttaa Loviisa olevan:

Läähätys käynnissä ja muutama pieni supistus tuli

Laitoin heti viestin Katille, Loviisan haltijalle, joka oli tulossa apukätilöksi. Siirryttiin Loviisan kanssa pentumakkariin. Loviisa alko tekemään pesää ja läähätys senkus vaan lisäänty. Klo 21.10 alkoi tärinä ja supistelut kovenivat. Ilmotin Katille, että hyppää heti autoon eikäpä  kauaa menny, kun Kati tuli sisälle mahottoman haukkukuoron säestyksellä. Ja minäki pääsin kahvia keittämään, kun oli jäänyt tämä tärkeä homma tekemättä. Kun palasin pentuhuoneeseen, ensimmäinen merletyttö oli jo ulkona! Kati ei sitä huomannut ollenkaan, kun istui väärällä puolella sänkyä. Ja siitäpä niitä pentuja sitten alkoi tulemaan. Hyvä, kun huomattiin supistelujakaan, kun pentu pennun jälkeen putkahti maailmaan. Lopulta neljä ensimmäistä tulivat tunnin sisällä. Röntgenkuvan perusteella tiedettiin, että viideskin massussa vielä on ja tätä matti myöhästä odoteltiinkin sitten parin tunnin ajan. Lopulta kaikki olivat ulkona ja me Katin kans ihan onnesta mykkyrällä. Tulos oli siis 3 merletyttöä ja kaksi trikkipoikaa. 


Ja kyllähän se Loviisakin oli onnellinen lapsosistaan.



Pentulaatikossa tyytyväinen poppoo

Kyllä saa olla tyytyväinen, kun on hyvä emä ja tyytyväiset pennut. Painot on nousseet ja maistuu ruokakin, kun sitä on tarjolla. Hiljasta on pentulaatikossa syönnin päälle eikäpä kuulu ylimäärästä piipitystä juuri ollenkaan. Loviisa on alottanu jo "meijän luo-pentulaatikkoon" -rumban ja minä toimin jälleen portinvartijana. Muistaa kuitenkin pentunsakin, välillä.

Annettiinpa sitten nimetkin Katin kans näille ihanuuksille: 

 

Sanelma-tyttö

Hilja-tyttö, joka ensin nimettiin ristinollaksi turkin värin mukaan.
Tuossahan siis voisi vaikka ristinollaa pelata 😉

Esko-poika.

Matti Myöhänen, jonka on nykyään Unto.

Ja ihana Heljä-tyttömme.


Näin pestään Sanelman pylly 😆 Sanelma hyvin kiinni tissillä 😉




Meiltä on videoyhteys Loviisan kotiin ja kukas siellä seuraakaan pentulaatikon tapahtumia ja todella tarkkaan kuulemma seuraakin. Unelmalla on ollu Loviisaa kova ikävä ja varmasti helpottaa, kun voi päivästä toiseen seurata, mitä kaverilleen kuuluu. 


Ja pentujen isä on...

Pentujen isä on Harpo, Deep Illusion´s Noname.  Kyllä osaa olla ihananluonteinen poika 💓

Tässä isä Harpon kuva, joka on hiukkasen epätarkka, kun on pyöritelty facen messengerin kautta.


Kuva: Anni Hautala

Ja tässä jalostusjärjestelmään linkki tarkemmista tiedoista
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoE=FI54718/19&ReknoI=FI40673/14


Kommentit