Niinpä on ensimmäisen vuorokausi pentujen elämää jo ohitse ja voi, kun ovat kasvaneet! Tai no, ei ehkei voi sanoa, että kasvaneet, mutta ylöspäin kuitenkin painoissa menneet. Syntymäpainoista ovat jokainen lihoa pulskistuneet sen 20 - 30 grammaa. Trikkipoika on ahnein tällä hetkellä, 31 grammaa on tullut lisää painoa. Eikä ihme, että painot nousevat. Kyllä ovat niin ahkerasti tisseillä törmäilleet, että onhan sen jotain täytynyt aikaan saadakin. (Painot olivat tänään klo 20.30: 1. soopelipoika 226 g, trikkipoika 250 g, soopelityttö 176 g, trikkityttö 192 g, 2. soopelipoika 190 g.)
Adalla oli eilen illalla ja tänä aamuna vaikeuksia syömisen ja juomisen kanssa. Se ei yksinkertaisesti malttanut ruokakupista ruokaa ottaa, kun piti hoidella lapsiaan. Vaikka kuppi oli kuonon edessä pentusängyssä, ei se ruokaa juuri tahtonut kehotuksetta ehtiä napsimaan. Lapsi piti haistella tai nuolla jokaisen ruokapalan jälkeen, ennen ja vielä välissäkin. Vettä ei aamulla mennyt kuin ulkona ämpäristä, mutta onneksi on nyt hoksannut, että lastenhoito sekä verottaa voimia että janottaa, ja vesikuppi pentusängyn vieressä ja ruokakuppi kuonon edessä ovat jo hyviä kavereita.
Tässäpä muutama puolen päivän aikaan otettu otos:
 |
| Ylpeä äiti lapsineen <3 |
Vaihdoin äskettäin pentusängyn alustat ja siirsin siksi aikaa koko lauman toiseen sänkyyn. Ada niiiiiin nautti, kun pääsi pois isosta ja, varmaankin omasta mielestään, kolsusta pentusängystä pehmeään ja ahtaaseen sänkyyn. Pennut menivät heti juomaan ja Ada välillä nukkui autuaan unta. Ei se olisi tuosta sängystä pois halunnut, mutta pakko oli pentujen perässä vaihtaa takaisin isompaan.
 |
| Veli suojelee siskoaan <3 |
 |
| Äidin rakkautta <3 |
 |
| <3 | |
Kahden kerroksen väkeä
Tämä päivä meni hoidellen kahden kerroksen väkeä. Yläkerrassa olen lällytellyt pentuja - jos nyt ovat sattuneet olemaan irti tisseistä. Adalle olen roudaillut erinäisiä kupillisia ruokaa, vaihtanut vettä ja hellitellyt tuota ihanaa äitiä. Alakerrassa olen pessyt lattioita ja yhden koiran, eli Ellun, takapuolta ja juoksuttanut koiria pihalle ja takaisin. Samalla olen kuljettanut työläppäriä mukanani alakerrasta yläkertaan ja yläkerrasta alakertaan ja yrittänyt parhaani mukaan tehdä töitäkin. Tuntuu, että olen juossut maratonin, kun jaloissakin tuo portailla ramppaaminen jo tuntuu. Mutta mitäs tässä muuta voi tehdä kuin parhaansa koirien eteen.
Ja tuo lattioitten pesu sitten! Matot heitin jo eilen pihalle (tai no, yhden heitti Henri sillä aikaa, kun pennut syntyivät, ja löysin sen vasta tänä aamuna :)) ja silloin jo lattioittenkin pesemisenkin aloitin. Ellu-raasulla tuli eilen aamulla ripuli, joka ei ottanut laantuakseen sitten niin millään. Eilen illalla siltä hävisi ruokahalu eikä mikään mennyt sisälle aamullakaan. Ei edes juusto, joka on Ellun suurta herkkua. Kävinkin aamulla heti ostamassa sille Promaxia (ja varalta vielä Canikuria) ja annoin sitä puolen päivän aikaan. Iltapäivällä Ellulla tuli veristä ripulia, ja silloin soitin jo lääkäriinkin, joka pyysi ottamaan huomenna yhteyttä, jos ei ole tauti laantunut. Mikään ei ole Ellulle maistunut, ei ruoka, ei vesi. Olen ruiskulla ruutannut sille suuhun vettä, johon sekoitin Adan Starter-ruokaa. Annoin myös Nutriplus-geliä, että sai edes jotain sisäänsä. Iltaruokana tarjosin märkäruokaa ja se meni helpotuksekseni Ellulla alas. Nyt ei ole illan aikana ripulia tarvinnut lattioista tai perskarvoista pestä ja toivon, ettei tarvikaan. En tiedä, mistä se tuli ja toivon, että menee pois hyvin äkkiä!
Kommentit