Merta, hiekkaa, märkää...

Kävästiinpäs koiramökkeilemässä Kalajoella Kaisun, Veetin ja meijän neitokaisten kanssa. Kovasti hauskaa oli kaikilla, me ihmiset nautiskelimme oleilusta, koirat vapaana juoksemisesta pitkin poikin pihapiiriä ja merenrantaa. Kun mentiin mökille, tuuli oli kova, mutta ilma aurinkoinen. Käytiinkin sitten meren rannalla katastamassa, minkälainen on aallokko. Impi juoksi suoraan mereen tajuamatta, että siellä sellaisia kummajaisia oli kuin aaltoja. Kävi uimassa ihan kunnolla ja tuli nopiasti pois. Ei kuitenkaan ihan säikähtäny, vaan uskaltautu Lunan perässä Kaisua pelastamaan. Eli Lunakin siis uskaltautui ihan omatoimisesti veteen! Olin tasan varma, että Alma sen tekee, mutta sepä vaan rannalta katasteli ja seuraili tilannetta, josko vedessä olijat tarvivat pelastusapuja.

Alma seuraa tilannetta

Impi tykkää vedestä

Luna ja Veeti pelastuspuuhissa

Veetikin tykkää vedestä

Koko perjantai tuli sitten vettä taivaan täydeltä, mutta se ei hidastanut koiranelikon toimia. Koko  päivän ne jaksoivat ulkona kirmailla, ei edes hienohelma-Lunaa kastuminen haitannut. Illalla tuli väsy ja tyytyväisiä huokauksia kuului sieltä täältä, kun asettautuivat nukkumaan.

Ja Alma hoiti vartiointitehtäviä vähän turhankin tunnollisesti: Yhtäkkiä Alma hävisi haukkuen rannalle ja kun sen paikansimme, huomasimme, että haukkui rannalle kiikaroimaan tullutta miestä. Yritettiin huutaa Almaa takaisin, mutta korvansa olivat ties missä ja se vaan jatkui haukkumista. Lopulta mies kaiketi kyllästyi ja lähti kävelemään autolleen - Alma haukkuen kahden metrin päässä perässään. Ei auttanut meidän huudella, käskeä tai mitään. Alma oli päättänyt, että nyt tuo kumma ihminen kiikareineen saadaan "meijän" rannalta pois! Se seurasi koko ajan haukkuen miestä autolle ja odotti, että tämä menee autoon sisälle. Kun mies paukautti auton oven kiinni, Alma oli omasta mielestään tehtävänsä suorittanut ja käpötteli mökille takaisin. Meitä sitten hävetti ja samalla nauratti Alman käytös. Kaikki käskyt ja huutelut tosiaankin jätti huomioimatta enkä ehtinyt sitä edes lähteä hakemaan, sen verran nopiasti kaikki kävi. Ehkäpä paikallislehden yleisönosastolla on ens viikolla kirjotus, miten kauheita koiria Kalajoen mökkirannoilla voi olla :)

Mökkeilykuvia koirista lisää täällä.

Nyt sitten kotona on kolme tooooosi väääääsynyttä shelttineitiä. Impillä on huomenna ensimmäinen esiintyminen näyttelykehässä Kuopiossa shelttierkkareissa. Jännittää, mutta on tosi mukava lähtä katsomaan, miten kehässä käy ja varsinkin, millaisen arvostelun saa. Niin, ja veljensä Kaapokin on mukana. Onpas tosi mukava nähdä sekin pitkästä aikaa!