"Iitaksi" puhuteltu vauva on nyt kohtsiltään, torstaina - herranen aika sentäs - viis viikkoa!!! Mennee aika semmosta vauhtia, ettei peräsä meinaa pysyä. Iita muuttuu hurjaa vauhtia, kasvaa ja muuttuu koko ajan enemmän sheltiksi :)
Iita on ollu nyt parisen viikkoa olohuoneessa, ensin aitauksessa, mutta nyt tuskin edes sielä käy. Vauhtia on tullu lisää ja Alman kans jo ottavat kunnon spurttejaki. Pötkylä-pullukka Iita vielä on, mutta eiköhän tuo tuosta hoikkene, kun nuo liikuntasessiot käyvät pitemmiksi. Nythän sitä pitää pötkähtää kesken leikkien ykskaks nukkumaan. Kiinteää ruokaaki on jo toista viikkoa syöty. Parhaiten menee ruoka alas, kun saa tyhjentää ruokakuppia toisten tyttöjen kans vieri vieressä. Luna on jo jonku aikaa säännöstelly maidon juottamista, joten varmaan se ruokakupin sisältö alkaa maistumaan enemmän ja enemmän ja ilman seuraaki :) Toisaalta, alkaa jo vähä huolestuttaa tuon Iitan paino: neliviikkosena painoi jopa enemmän kuin Luna kuusviikkoisena! Kuinkahan iso siitä vielä tuleekaan tuolla ravinnolla...
Eilettäin oli ensi tutustuminen ulkoilmaan. Kun takapihan ovi aukes, Iita seisahtu kauhusta kankeana ihmettelemään suurta maailmaa. Pitihän sitä kuitenki vähä käydä haistelemassa pihalla, mutta ihan pikkusen vaan. Kovasti se eka kerta jännitti. Ja ketäs ei jännittäs moinen!
Jännä on kyllä nähdä, minkämoinen neitokainen tästä Iitasta - tai mikä nyt nimi tulekaan olemaan - isona tulee! Virtaa on ja kun silmä välttää, on verho irtoamasa tai portaita ollaan puremassa. Ihan ihmeissään ollaan moisesta riiviöstä :) Eihän uskois kuvien perusteella sitä semmoseksi:
 |
| Minä itte |
 |
| Karhunpoika uinahtaa... |
 |
| Äiti ja tytär |
 |
| "En oikein tiiä, mille alakais seuraavaksi..." |
Kommentit