27. helmikuuta 2016

Me oleilemme, Justiina pääsi näyttelyyn

Eilen illalla tv:tä sohvalla kattoessani, Ippu, Luna ja Alma hyppäsivät syliini nukkumaan. Yhtäkkiä tuli aivan ylionnellinen olo, kun silittelin jokaista vuorotellen. Aivan uskomattoman onnellinen oon, että mulla on nuo neljä ihanaa neitokaista, joitten kans saan touhuta päivittäin. Vaikka välillä jokapäiväinen lenkille lähtö saattaa ottaa päähän, ei tartte ku kävellä tien yli ja päästää koirat vapaaksi, ja olo muuttuu hetkessä. Kaikki vastuu, vaiva ja velvollisuudet unohtuu yhdenki koiran rapsutusta anovaa katsetta katsoessa tai niitten seuratessa mua vaikka vessaan. Töistä olis tosi ikävä tulla tyhjään kotiin. Ja se vastaanotto! Se ei vois olla sydämellisempi! En vois enkä haluaiskaan kuvitella elämää ilman koiria. Sitä rakkauden ja voiman määrää, mitä noista pehmosista neitokaisista saa,  ei voi sanoin kuvailla!

Näin meillä eilen. Ellu nukku lattialla.
Justiina (V. Celica, omistaja Miia Väänänen) pääsi pitkästä aikaa näyttelyihin. Justiinalla ja Riiallahan (Deep Illusion's Narani Nhuca) on ollu usiamman kuukauden karanteeni, ku heijän aivastelunsa syyksi luultiin nenäpunkkia. Lopulta onneksi toisen lääkärin mukaan kyseessä ei ollutkaan se ja tytöt pääsivät pitkästä aikaa muitten kavereitten kans lenkille. Ja kumpikin pääsivät näyttelyihinkin Tuusniemelle! Justiina on varmaan kauan kaivannu kehään pääsyä.  Tiukka tuomari arvosteli Justille EH:n ja Riia oli EH:llaan nuorten kolmas. Upia reissu kaikkineen Miialla - ja tytöillä. Onnea Miia!!!

Justiina kestää kaiken, mitä kauneuden etteen pittää tehä :)
Kuva Miia Väänänen
Me sitte täälä kotosallaan ollaan tännään vaan oltu - ja vähä laiskoteltuki. On ollu niin reipas viikko taas takana, että pakko on ollu tirsoja ottaa ihan porukalla. Lenkki tehtiin jo aamusella ja sen jälkeen oon juoksuttanu tyttöjä vain pihalla - tai oikiammin Ippu on juoksuttanu. Sillä sitä virtaa riittää vettää peräsään noita kolmea. Alma innostuu aina välillä, mutta Luna ja Ellu vetää täysillä Ipun peräsä.

Viime maanantaina kattelin Hercule Poirottia töitten jälkeen ja sen jälkeen oli tarkotus lähtä lenkille. Yleensä tytöt oottelee rauhallisesti nukkuen, että ohjelma loppuu. Nytki tekivät samalla tavalla, mutta tällä kertaa Ippu ja Alma tulivatki nukkuun mun jalkojen päälle. Ellu ja Luna alkovat taisteleen sohvan herruudesta ja trikkitytöt sitä laiskana seurasivat. Luna voitti sohvanvaltauksen tai sitte Ellu vaan anto vanhemmalle sen kunnian. Lopulta kaikki nukkuivat, mutta viittä minnuttia ennen ohjelman loppua Ellu tuli vinkumaan, että lähetään jo. On se muuten kumma, miten ne tietää, millon ohjelma on loppumaisillaan!

"Miten ne jaksaaki?!", mietiskelevät Ippu ja Alma ku seurailevat
Ellun ja Lunan touhuiluja.
Pikkasen vaan jaksavat päätään kääntää..
No nyt alkaa jo Alma piristyyn.
Alma hyppäs lattialle, mutta Ippu ei jaksanu.
Oiskohan täsä äidin ja tyttären hellä hetki :)
 

Ei kommentteja: