Tassutteluja enemmän ja vähemmän

Alotetaanpa Säihkystä. Se kun on edelleen niin ihana tytön tyllerö - jos nyt koirista voi niin sanoa. On oppivainen, kiltti ja keksii leikkejä itekseenkin. Illalla saa mahottomat iltavillit, juoksee pitkin huoneita lelu suussaan. Välillä yrittää saada Mollya mukaan leikkiin, mutta Molly vaan seisoo paikallaan ja ihmettelee, kun Säihky suhahtaa sen ohi takkahuoneesta keittiöön ja sieltä olohuoneeseen. Eivät paljon siis leiki keskenään, vaikka ajattelin, että Mollysta ois ollut ihana, kun saa leikkikaverin. Jospa sekin päivä vielä tulee, kun Säihky kasvaa ja leikit vaihtuu enemmänkin ulkona juoksemiseen. 

Sisäsiisteys on Säihkyllä tehny takapakkia. Luulin jo muutama viikko sitten, että Säihky on täysin sisäsiisti, kun ei kolmeen päivään tehnyt mitään sisälle. Mitäs hullua! Sen jälkeen se on tehny pissoja sisälle ja myös kakat, jotka sitten kaikessa hiljaisuudessa kitusiinsa vetää. Haju aina minut herättää ja lähen hulluna juokseen, että saisin edes osan kakasta vietyä vessanpönttöön. Ulkona käy sen 10 kertaa päiväsä, jollon hyvällä tuurilla tekee pissat ulos, kakkoja harvoin näkee. Öisin ei tee mitään sisälle. Aamulla kuuden, seitsemän aikaan pyytää ulos, käväsee äkkiä pissalla ja kakalla ja tulee takasi nukkumaan, jos en ite nouse vielä ylös. Toivon niin, että osais pyytää myös päivällä, mutta taitaa sillä olla ihan muut asiat mielessä. Saappaat nähä, meneekö tämän kans se 8 kk ennenkuin on sisäsiisti, kuten Ellulla.

Onhan se tehny kaikenlaista pientä ilkeyttäkin (jota itse varmasti pitää vaan hauskuutena...). On mattojen hapsut saaneet kyytiä ja siinä samalla on matot myös purkautuneet niin, että yksikin 2 metrin matto on nyt n. 1,5 m. Yksi pörrösänky on pitäny heittää roskiin, kun en enää sitä parsimallakaan oo saanu kokoonsa takasi. Karvasissa matoissa ja lampaankarvaisessa sängyssään on kohtia, joista on revitty karvat irti. Ja mikä ärsyttävintä on, että Säihky kakkaa jonnekin piiloon, ottaa siitä maistipalan, juoksee karvasängylle ja alkaa siinä makusteleen tulostaan. Oon sen sata kertaa repiny ja pessy jo kuivuneita kakkamurusia karvoista irti. Ulkona se syö kaikkea mahollista, mutta lopettaa kyllä heti, kun sille siitä huomauttaa. Kirjat on myös alkaneet nyt kiinnostaa. Sen lukeminen ei mua oikein innosta, kun repii selkämyksiä aina kun mulla silmä välttää. Säihkyn puolustukseksi pitää sanoa, että se osaa lopettaa kaiken ilkityön, kun kerran vaan sille huomautan. Aina vaan en tiiä, mitä se on millonki tekemässä, kun en vaan ehi ja jaksa koko ajan sitä olla seuraamassa.

Onhan se vaan niin ihana, että saa monet kuljailutkin anteeksi.

Tähän se nousi ja yhdessä katotaan tv:tä.

Säihky kasvaa ihan mahotonta vauhtia!

 

Papu hiihtosuunnistuskisoissa maskottina

Papusta on tullu oikea kisakoira. Kulkee perheensä kanssa katsomassa kisoja, omistajansa kun on hiihtosuunnistusta harrastava ja lajissa kilpailevakin. Oli viimeksi Posiolla hiihtosuunnistuksen EM-kisoissa ja pääsi oikein kuvaankin. Tämän kuvan on ottanut Maija Koskinen. Papun omistaa Venla Viippola.

Q-pentujen äidillä Mayalla karvanlähtö

Maya-äiti on nyt pudottanut karvansa synnytyksen jälkeen. On ressu niin kalju kuin kalju voi olla. En voinut olla purskahtamatta nauruun, kun Piitu nämä kuvat mulle lähetti. Onneksi ei Maya välitä karvattomuudestaan.

Nuo kauluskarvat 😂

Topista ihana kuva

Jälleen sain Annilta aivan ihanan kuvan Topista. Tässä Topilla on mukanaan näyttely- ja rallytokon ykkösruusukkeet, jotka ansaitsi viime vuoden tuloksistaan. 

Hoitolaisia jälleen kerran

Niin on tassujen tapsutteluja ja rapsutusten jakamista riittänyt parin viime viikon aikana meijän kennelissä. On omat ja vaihdetut sheltit touhunneet sisällä ja ulkona.

Tehtiin jälleen Maaritin kanssa vaihtarit, kun Dash´ing-kennelissä alkoi Elsa-tyttö juoksuissaan saavuttaa tärppiaikaansa ja pojat menivät sekaisin. Vinkumista siellä riitti eivätkä öisinkään osanneet olla hiljaa. Niinpä sitten tehtiin niin, että Eiku ja Elmo tulivat meille ja Molly, kun ei Eikua kestänyt ollenkaan, meni Maaritille odottelemaan seuraavaa näyttelyä eli Pellon RN-näyttelyä. 

Aivan yliupeasti nämä pojat meillä käyttäytyivät, eivät haukkuneet edes aidan takaa, kun naapurit olivat pihalla, sisään tulivat pihalta heti, kun pyysin ja sisällä olivat kuin kotonaan. Aivan ihania nämä pojat kyllä ovat, kovasti kyllä ovat koko ajan rapsutuksia vailla, joita mielellään niille jaoin. Lenkilläkinhän nämä molemmat osaavat olla herrasmiehiä - ei ääntäkään, vaikka vastaantuleva koira haukkuu ja räyhää. 

Kun Molly, Elsa, Eiku ja Ässä menivät Pelloon näyttelyyn, tulivat Tina ja Navi meille. Vietettiin siis viiden porukalla viikonloppu. Niin rauhallista ja kotoisaa oli, kaikki niin rauhallisia eikäpä ylimääräisiä haukkumisiakaan kuulunut. 

Elmo löysi lattialta hyvän kohdan, jossa ottaa tirsat.

Ellu kyttäilee muita vähän ylempää.

Navista ei tahtonut kuvaa saada, mutta tällainen onneksi onnistui.

Tina päiväunilla.

 

Sunnuntaina oli vaihto takaisin eli Maarit vei koiransa omaan kotiinsa ja Molly tuli omaan kotiinsa. Molly oli nokka ja häntä pystysä sisään tullessaan, vouhotti jonkin aikaa, ja ulkona käynnin jälkeen otti ensimmäiset tirsansa takkahuoneessa. Säihky yritti saada sitä leikkimään, mutta sai hammasta yrityksestään. Pikkuhiljaa normi oleminen palasi taloon ja sekä Ellun että Mollyn joutavat hampaannäytöt loppuivat ja olivat kaikki kaveruksia. Ilta Mollylla nukkumiseen. Olihan sillä ollut vauhdikas viikko takanaan. 

Uni maistuu emännän sylissä.

 

Ja sitten unta omalla paikalla tyynyjen seassa.

Mollyn upea esiintyminen Pellon kehässä

Molly siis kävi Pellon RN-näyttelyissä 12.4. Maarit ja Petrin kanssa. Upeasti tuo neiti osasi Maaritin viemänä kehän kiertää, josta olin aivan ylettömän onnellinen, tuloksena NUO ERI2 SA. Ja tuomari Jaana Kummalan arvostelu sykähdytti kyllä sydäntäni: 

 

 Tässä Petri Tervosen ottama video Mollyn ja Maaritin kehästä:

 

Miljoonat kiitokset vielä kerran Maaritille ja Petrille, että ottavat Mollyn mukaan näyttelyihin 💗