Alotanpa ihan vaan tämmösellä kuvalla tämänpäiväseltä lenkiltä:
Onnea kokonaisen yhden vuojen täyttäville Kertulle ja Pekolle. Näistä kahesta Impin ja Elikin pennusta on kehittyny aivan ihanannäkösiä shelttinuorukaisia. Pekko on hurahtanu kasvussa (n. 43 cm) ja Kerttu on just ja täsmälleen oikiankokonen shelttityttö.
 |
| Pekko Peikonpoika <3 |
 |
| Kerttu <3 |
Viikko on mennyt, yllätys yllätys, koirien kanssa touhutesa. No, eipä mulla muunlaisia viikkoja taija elämässäni ollakkaan. Ollaan käyty lenkeillä ja touhuttu kotosalla. Justus on saanu henkilökohtasta huomiota ja lenkilläki ollaan ihan kahestaan käyty. Moni asia onki tuntunu paljo pahemmalta ku ei oo ollu muita apuna. Mutta reipaaasti on mopot ja pyörät otettu vastaan, autothan on jo tuttuja olleetki.
 |
"Nuo syö mun hajottamasa sängysä mun luita! En uskalla ennää mennä niitä
häiritteen, ku jo pari kertaa sain nokille sitä yrittäessäni."
Justus ei vaan ymmärrä, miten tässä nyt näin kävi. |
 |
| Ja luut maistuu tyttöille! |
 |
| Justus katto paremmaksi unohtaa luut ja muut ja pisti makkuulle |
 |
| Justus <3 |
 |
| Alma haluais sohvalle... |
 |
| ... mutta Vincent ehti ensin. |
Aada, Ellun sisko (Violetdream Fairy Diamond, omistaja Maiju Ulvila) tuli meille torstaina. Katsomme täsä, josko Aadan juoksuista saatais pentuja aikaseksi. Siitä myöhemmin lissää.
Perjantaina pijin etätyöpäivän ja ku olin puoli päivää läppäriä naputellu, koirat alko jo tylsistyä. Kovasti yrittivät mua häiritä, mutta eipä siinä ehtiny oikein koiria paijailla saati leikittää. Ruokatauolla otin koirista kuvia, että ees jottain tekemistä saivat pönöttämällä kuvasa.
 |
| "Vitsi, ku ei millään viittittäs pönöttää. Saahan maata, saahan?" |
 |
| On se tuo Justus kyllä niiiiiiiin ihana <3 |
 |
| Tässä kaverukset, jotka jaksavat leikkiä ja tahista. |
 |
| Aada <3 |
 |
| Mua niiiiin kyllästyttää ja väsyttää... |
 |
| Meijän tytöt Ellu, Alma ja Luna (ja palanen Justusta :) |
 |
Iltasella piti sitte käskiä koirat tämmöseen kuvaan. Tai eihän noita
tartte käskiä. Senkus ottaa kameran käteen ja näyttää, mihin
kohti ne haluan :) |
Nyt ollaan käyty lenkillä Annalankankaalla, ku meijän mettä on ihan märkä. Sielä ei iliman kumppareita oikein pysty kulkemaan ja koiratki pittää aina pestä, ku sieltä tullee. Annalankankaan maastot on sulaneet melekeimpä kokonaan. Tännään piti ettiä uus paikka, ku oli mopopoikia entinen paikka täynnään. Mettiä ja hiekkarooppejahan tuola löytyy vaikka kuinka, joten eikus vaan auto jonneki parkkiin ja menoksi. Ja kamera oli mukana heilumasa ikävästi kaulasa. Piti sitä sitte käyttääkki, ku kerta mukkaan tuli otettua:
 |
| "Misä me oikein ollaan?!!" |
 |
Aada <3
(Takakorkeus johtuupi maasa olleesta kohoumasta.) |
 |
| Aada, haaveilija <3 |
 |
| Ja se pakollinen pönötyskuva :) |
 |
| Vincent taas omille teilleen menosa. |
 |
| Ellu <3 |
 |
Ellu edelleen.
Karvat miten sattuu, mutta kuka sitä ny parraimpiinsa lenkille pukkeutuu.
Ja kyllähän se paremminki ossaa seistä, mutta ei sitä aina viitti. |
 |
Vincentistäki yritin pönötyskuvan ottaa. Se vaan tuo linssilude-Justus
työnty joka kuvaan mukaan :) |
 |
| Kasa shelttejä. |
 |
Tämmöset lenkkimaastot meillä oli. Toinen linssilude, Aada, kuvan
oikeasa alanurkasa :) |
 |
| Välillä tuuli aika kipakasti. |
 |
| "Hei tänne nyt, ei me sinne mennä!" |
 |
| Alma, tuo ihana mummu <3 |
 |
| On se tuo Lunaki vaan niin ihana! |
 |
| Luna, äiti ja varamummu. |
 |
| "Täsä sulle." |
 |
| Vincent, voih <3 |
Ippu tuli yökylään ja meillä on ihan mahoton sähellys päällä. Vincent haluaa Aadan, joka haluaa vaan Ipun, joka ei tiiä, mitä tekis. Kaikkien keskellä häärii pieni Justus ja jää jalakoihin koko ajan. Luna haukkua paukuttaa ja yrittää saaha sähellyksen loppumaan. Alma käy välillä säheltään ja hyppii Aadan päälle. Ellu makkaa sohvalla mun vieresä, sitä kun ei vois nyt vähempää moinen kiinnostaa.
Huomenna sitte on tulosa se päivä, jota oon yrittäny käsitellä sydämessä jo pitemmän aikaa. Vincent lähtee Pekon luo Temmekselle asustelemaan. Rakastan tuota ihanaluonteista Vincentiä sydämeni pohjasta, mutta jotenki vaan on tuntunu, ettei sen koti oo meillä. Oon taistellu sitä ajatusta vastaan jo puoli vuotta, mutta niin se tunne uudesta kodista on sydämen pohjalla ollu. En pysty tässä laumassa sille niin paljo hellyyttä ja aikaa antamaan kuin se haluais ja mun mielestä ansaitsis (Vincent rakastaa olla kainalossa). Pakko on kuitenki kaikki koirat ottaa huomioon, vaikka sitä henkilökohtasta aikaa yritän mahollisuuksieni mukkaan jokkaiselle järjestää. Nyt, ku Pekko jäi ilman kaveria, myös se on mua surettanu. Kun sitte näytti, että Pekko ja Vincent Pekon meillä kyläillesä tunsivat toisensa heti, tuli heti tunne, että kyllä se on vaan Vincentin paikka Pekon luona. Onhan heillä ennestään sitä yhteistä historiaa, ku Marjan luona asustivat. Kun sitte vielä Jaana ja Pete olivat jo aikasemmin miettineet, että Vincent vois heille tulla ja sen ajatuksen mulleki kertoivat, eihän mulla ollu enää mitään vaikeutta Vincentin uuden kodin valinnasa. Minä tiiän, että Vincent saa aivan ihanan kodin ja se saa rakkautta ja hellyyttä sielä. Ja Pekko saa kaverin, joka seki auttaa tämän ikävän käsittelyä. Ja eihän tässä Vincent (kuten ei Pekkokaan) minnekään häviä. Varmasti tulevat meille hoitoon tai ainaki käymään. Kiitos teille Jaana ja Pete! Vaikka itkettää, tiiän, että oon tehny oikean päätöksen ja teijän hellään huomaan sen annan. Vielä on kiitettävä Pessin Marjaa, jolla Vincent kasvoi pennusta aikuseksi ja Pekko pentuaikansa. Marja on tehny todella upean työn, että Vincentistä on tullu tervepäinen, kaikkien ystävä, rauhallinen, ei mistään stressaava ja ihana poika! Pekko sai alottaa elämänsä rakkaudessa ja rauhasa. Pekon luonteellehan ei Marja mitään voi eikä taija kukaan muukaan voija. :D Se kun on vähä (eikä ihan vähäkään) semmonen jästipää, mutta niiiiiiiin ihana pusuttelija ja kaikkien kaveri. :D
Kommentit