Huh, aikamoinen härdelli!

Onpas ollu aikamoinen pääsiäisen aika. Pää on mennyt sekaisin moneen kertaan, mutta nautittukin on. Hoitolaisia on tullut ja mennyt ja minulla päässälaskutaito on ollut todella koetuksella. Välillä on joku jäänyt oven taakse, kun olen muistanut koiramäärän väärin. Pari kertaa olen laittanut ruuan kuppiin seitsemälle, kun niitä on ollut kuusi, tai kuudelle, kun koiria onkin ollut vain neljä. Olen keräillyt kakkoja lattioilta, kun kaikki hoitolaiset eivät vaan ole ymmärtäneet, että kun minulla kännykkä aamulla pirahtaa heräämisen merkiksi, se ei todellakaan tarkoita sitä, että nousen heti ylös. Enkä lomalla todellakaan nouse ylös viideltä, kuudelta enkä vielä seitsemältäkään. Olen toiminut tyynynä ja rapsuttajana erinäiselle määrälle shelttejä. Olen hoksauttanut irvistäville, ettei todellakaan kannata toisia kiusata. Ulko-ovea on tullut avattua ja suljettua varmasti sata kertaa pääsiäisen aikana. Olen imuroinut, pessyt lattioita, potkinut leluja tieltäni ja muutamaan kertaan jopa vahingossa melkein kompastunut edessä makaavaan koiraan. Olen myös istunut sohvannurkassa ja nauttinut näkemästäni: "Minne käännänkin pään, shelttilöisiä nään..." Niin se vaan on, että vaikka kuinka sekaista seurakuntaa on meillä ollut ja vaikka välillä on jo väsyttänytkin, olo on todella onnellinen. On ne niiiiiin ihania koiria, jokainen erikseen ja kaikki yhdessä.

No. Kaikkihan alkoi jo viikko sitten, kun Lyyti tuli hoitoon. Lyyti tupsahti laumaan hyvin ja viikko meni ihan vain Justuksen ja Lyytin leikkimisiä seuraillen ja lenkillä käyden. Tiistai-iltana lähti Vincent Peten mukaan Tupokselle Pekon kaveriksi, mutta kun Vincent ei yleensäkään sähellä mitään, lauman dynaamiikassa ei juuri eroa ollut. Keskiviikkoiltana tuli Linda, joka tupsahti hänkin laumaan  hyvin. Tässä vaiheessa jo ruokinta-aikana ja koiria sisälle päästäessä piti tarkasti miettiä, montako shelttiä sitä nyt talossa oikein onkaan. Lyyti lähti torstaina ja jonkin aikaa taas oltiin viiden sheltin taloudessa.

Perjantaina sitten laumahenki muuttuikin kerralla, kun ransut Impi ja Lempi tulivat hoitoon. Voi hyvänen aika, kuinka nämä prinsessat ottivatkin paikkansa näyttäen hammasta milloin Justukselle, milloin Lindalle. Noitten kahden pyöriminen ja hyöriminen meinasi jo ihan hermoille käydä, mutta kun käytiin pitkä lenkki metsässä, johan nuokin tytöt tokenivat ja rauhoittuvat. No, Lempi-Lemponenhan on ihan oikea Prinsessa, joka ei hyväksy ketään lähelleen - varsinkaan silloin, kun on vieressäni sohvalla tai pöydän ääressä jalkojeni juurella. 

Tässäpä kuva perjantai-illalta. Kaikki siinä sikin sokin miten sattuu.

Lauantaiaamuna pistin Lunan ja Justuksen autoon ja ajelimme Tuiraan, jonne Luna jäi Elmon luo relaamaan pariksi päiväksi kotihärdellin keskeltä. Justuksen kanssa jatkoimme matkaa kohti Vilman ja Tomin kotia Mäntylään syömään pääsiäisateriaa. Justusta odotti kova koulu, kun sähäkkä Ada pisti hösseliksi sen kanssa. Tunnin Justus jaksoi Adan leikkimisintoa ja vetäytyi makuuhuoneeseen nukkumaan. Siinäpä se sitten otti tunteroisen tirsat ja jaksoi taas kisata Adan kanssa. Me ihmiset söimme aivan ihanan pääsiäisaterian (kiitos Vilma ja Tomi <3) samalla noita kahta nelijalkaista seuraillen.


Kotiin tullessa pujotin koirille pannat kaulaan ja suunnistimme metsään lenkille. Mukana olivat siis Ellu, Alma, Justus, Linda, Impi ja Lempi (pakko luetella, että itsekin muistaa, milloin meillä ketäkin on ollut :)) Pitkä lenkki ihanan aurinkoisessa metsässä ja vielä kantohangilla! Johan vaan nautittiin. Kamera kun mukana ei ollut, otin kotona kuvan väsyneistä lenkkeilijöistä:

Justus löysi oman rauhallisen paikan.
Siinä heitä, pitkin poikin lattioita ja sohvia.
Osaa se Lunakin omia ruokia - tai tässä tapauksessa ruokapussin. Tyhjensin
ruuan pussista astiaan ja Luna oli sitä mieltä, että tämä ruokapussi on hänen
ja vain yksin hänen. Eivät uskaltaneet toiset keittiöstä pois ollenkaan :)

Sunnuntaina tuli Ippu käymään Piitun kanssa. Lenkillehän sitä tietenkin lähdettiin, kun niin ihana ilma taas kerran oli. Ja niin vaan kesti hanki meitä naisiakin, joten 1,5 h meni kuin siivillä pitkin poikin metsää. Aluksi mietin, otanko Impiä ja Lempiä lenkille mukaan ollenkaan. Sen verran äänekkäitä olivat jo pihalla ja Ipun kimpussa koko ajan. No, en raskinut heitä pois jättää, joten alkulenkki menikin sitten aikamoisessa älämölössä. Onneksi myös nämä kaksi ransua rauhoittuivat ja saimme loppulenkin kulkea suht rauhassa. Ja hoksasinpa kävellessä, että kerrankin laumassamme oli trikkienemmistö ja merlejä vain yksi!

Tässä lenkkiläiset: Lempi, Justus, Alma, Impi, Ellu, Linda ja Ippu.

Ippu laittaa karvat kuosiin :)
Ja ottaa sen päälle muutaman tanssiaskeleen.
Voihan Justus <3








Impi <3

Tässä näette kaikkensa antaneen lenkkeilijän :) Ellu relaa.
Lindaakin jo väsyttää, mutta vielä ei uskalla antaa silmien lupsahtaa
kiinni.

Kun kotiuduimme lenkiltä, Impi ja Lempi lähtivät omaan kotiinsa. Me Piitun kanssa latoimme kuosiin Ipun korvat ja tassut ja pitihän siitä kuviakin ottaa. Ihana tyttö se on, kokoa löytyy n. 40 cm <3 


"Mua ei vaan kiinnosta, ku sulla ei oo kunnollisia nappuloita!"

Sunnuntai-iltana oli ihan uskomattoman rauhallista, kun oli vain 4 shelttiä talossa. Mielessä jopa kävi, että jospa niitä ei enää enempää koskaan tulisikaan. No, sehän oli tietenkin ihan sekunnin sadasosassa ohimennyt ajatus. Kuka sitä nyt neljällä sheltillä selviäisi :) 

Nyt maanantaina sitten pikkuhiljaa palaamme arkeen. Tai no.  Kävimme Henrin kanssa katsomassa äitiä Vihannissa ja sieltä tullessa keräilin lisää koiria meille: Vincentin otin kyytiini Limingasta, Vihtorin Kaakkurista ja Lunan Tuirasta. Nyt sitten tässä illan aikana olen hoksautellut poikia turhasta ärhentelystä ja seurailen, että Linda (joka tänään lähtee kotiin) saa olla rauhassa noilta kahdelta. Huomasin muuten, että olisi kannattanut ottaa kuva koirien määrästä aina ennen kuppien täyttämistä. Siinähän ne aina kuitenkin odottavat täysilukuisena, mitä herkkua kuppeihin milloinkin tipahtaa. 

Neljä merleä ja kolme trikkiä nälkäisinä :)
Kolme merleä.
Vihtori vielä miettii, mitä sitä nyt täällä taas tehtiinkään.
Justus vaan jaksaa leikkiä.
Linda on vähän ärsyyntynyt poikien lähentelystä ja katsoi
parhaimmaksi nousta rahille seisomaan.
Alma söi kanatikkunsa ja odottelee saavansa uuden.
Tytöt Luna ja Ellu <2
Vincent kotona <3


Kommentit