Eksellenttiä viikonloppua viettämäsä

Vaasan näyttelyturnee on nyt ohitte ja sunnuntai on menny ihan vaan näyttelykohmelosta toipumisseen. Vaikka näyttelyreissut on aina tosi mukavia, seuraava päivä on kuin ois krapulassa pitkien ajomatkojen, näyttelyisä jännittämisten, seisomisten ja juoksemisten sekä mössöruuan syömisten vuoksi. Mielihän on kuitenki aina todella hyvä ja siitä saa lopulta kroppaki voimia. 

Perjantaina lähettiin meijän pihalta Ylilehon Tiinan sekä viiden koiran kans kohti Vöyrin Mummon mökkiä (n. 50 km:n päässä Vaasasta). Ensin ajettiin Vilman luo ja napattiin Ada kyytiin. Seuraavaksi meno jatkui kohti Jenniä ja pudotettiin Vincent viikonloppuhoitoon Vihtorin ja Nestorin kaveriksi. Impi napattiin vielä Limingasta mukaan ja matka kohti lauantaista näyttelypäivää alko. Neljän aikaan oltiin perillä ja olihan sielä taas kerran ihana mökki meille vuokrattuna. 

Mökissä oli kaks huonetta, keittiö ja olohuone. Mökki oli rakennettu noin v. 1850 ja siitä huoku semmonen ihana entisajan energia. Ulkona oli pihasauna, palju (jota ei ehitty käyttää) ja pari muuta rakennusta. Pihapiiri oli tosi mukava koirien juosta, mettä siinä heti takana. Harmittavasti oli vaan tosi lähellä vilkasta Kokkola-Vaasa-tietä, mutta äkkiä siihen autojen hurahtelun tottui eivätkä koiratkaan siitä mitään välittäneet. Sauna lämmitettiin ja  jokunen viinilasillinenki siinä illan aikana nautiskeltiin. Koiratki tykkäs mökillä oleilusta.

Impi käänsi sohvan selkänojan parempaan tarkotukseen :) Tv:tä ei
aukastu ja aamulla mietittiinki, että olikohan se ihan vaan koristeena,
sen verran iänaikaselta se näytti. No, ei meillä ees illalla ollu tarvetta
ottaa asiasta selvää.
Tuosa pöyvän äärellä sitte iltaa istuttiin :)
Ellu
Ada
Nemi
Kartiosumun kakarat ja äitinsä Nemi.
Impi jostain haaveilee.
Ellulla on niiin tylsää ja väsyttää...
Lähin laittaan saunaan puita ja Ellu oli mua
jääny ootteleen ovea tuijottaen. Ada tuijotti
sitte Ellua, tuota idoliaan.
Kaikkensa antaneet, jotka ei saanu sängylle mennä...
Tiinalla on aivan ihanat yösukat!!

Aamulla herättiin kumpiki ihan väsyksisä, juopastiin kaffet ja siivottiin mökki. Koirat sai juosta pihalla ja tulihan ne odotetut tuotoksetki. Lähettiin Vaasan Botnia-hallia kohti ja oltiinki sielä erittäinki hyvään aikaan eli aikasin. Saatiin todella hyvä ja rauhallinen paikka, jonne sitte äkkiä leiri saatiin pystyyn ja istahettiin kattomaan, miltä ympärillä näyttää. Pentujen kehä oli ensin ja Tiinalla oli hyvin aikaa  laittaa Gigi ja Deaa valmiiksi.

Siinä se meijän violetti leiri :D
Ja neitit aitauksessa :)

Ja niinhän sitte pentukehä alko. Tiinaa jännitti ihan mielettömästi ja niin muaki, ku olin handlausapuna. Tiina esitti sekä Gigin että Deean yksilökehässä. Ja aivan upea oli lopputulos: Gigi narttupentujen ykkönen, KP ja vielä VSP-pentu! Deea oli hienosti kakkonen. Aivan huikea aloitus siis.

Gigi - the Voittaja ja Deeaki sieltä kuikistellee.

Uroskehän ajan ooteltiin ja sitten alkoi narttukehä,  ja Adan toinen kerta junnukehässä. Adahan kulki meni kuin enkeli! Liikkui nyt tosi hyvin ja seisoiki upeasti paikallaan. Tulos oli aivan upea: JUN ERI JUK2! Olin aivan onneni kukkuloilla ja melekein itku silmäsä kehästä palasin. Stella, Adan sisko, sai EH:n ja nätisti kyllä kehässä osasi seki mennä ja olla! 

Ada oottelee nakkia...
Ada, minä ja tuomari Hans-Erhard Grüttner
Stella ja Soile sekä minä ja Ada.
Kaks violetdreamilaista samasa kuvasa.
Soile ja Stella
Stella vauhdissa.
"Täh? Joo, ei SA:ta siis." Ei haitannu ollenkaan, tämä sija oli jo
aivan kuin ois voitettu kaikki!

Ellu, Impi ja Nemi menivät kaikki avonarttuihin. Kun meijän kahen kädet ei riittäneet, Lillebergin Päivi esitti jälleen Impin. Kehä meni upeasti, ja kuten asiaan kuuluu, olin ihan taas joko omissa ajatuksissa tai sekasi asioissa. Tuomari oli mulle jotain viittonu, mutten sitä ois huomannu, jos ei Tiina ois mua hoksauttanu tuomaria kattomaan. En oikein ymmärtäny - tai uskonu - ku osoitti meijät jonon ensimmäiseksi. No, sinne kuitenki mentiin ja ette uskokaan, kuinka taas olin onnellinen, ku Ellu oli AVO ERI AVK1 ja sai vielä SA:n!! Sekasi onnesta ja kyynel silmässä juoksin kehästä pois. Aivan upiasti meni Impilläki, joka oli AVO ERI AVK4 (kiiiiiiitos Päivi!) ja Nemi AVO ERI!

Paras narttu -kehää sitte oottelin ja jännitin aivan mahottomasti. Tuloksena sieltä oli sitte, että Ellu oli paras narttu kolmonen ja sai VARASERTin ja VARACACIBin. Olin aivan onnesta muikeana! Vaikkei nuo mun koirat sertiä saaneet tai huipulle sijoittuneet, oon aivan ylionnellinen näistä tuloksista. ERI eli erinomainen on mulle jo todella upea saavutus. Rakastan jokaistan noista yhdessä ja erikseen enkä siis vois olla onnellisempi tästä saavutuksesta. Tähän vielä pittää kertoa, että aamulla kun oltiin lähösä mökiltä, löysin höyhenen. Siitä jotenki ennakoin, että jotain hyvää näyttelypäivään tulee kuulumaan. Ja kyllähän siihen kuuluikin!

Violetdreamilaisia kolmessa eri värissä: Impi, Nemi ja Ellu.

Impi arvosteltavana Päivin esittämänä.
Nemi oottelee omaa käsittelyään. Impi takana Päivin kans.
Ellu ekana!!!!!
Kuvan laatu hiukan huono, mutta kyllä jotain tuosta erottaa :)
Ja toinen Ellu :)
Tässä vielä tulokset, joista oon älyttömän ylpeä ja onnellinen!

Kottiin ajeltiin hymyisä suin, väsyneinä, mutta erittäinki onnellisina. Pudottelin Impin ja Adan tullesa omiin koteihinsa. Kotona mua ootti ihana yllätys, kun Henri oli tehny mulle ruuat ja oli vielä siivoillu keittiönki. Meille oli myös tullu yks hoitolainen, ku Lyyti  (Violetdream Grace To Selene), Adan sisko, oli Vihannista tullu viikoksi kyläilemään. Meinasin ihan unohtaa, että Lyytin piti tulla, mutta onneksi Tuija siitä mulle jo torstaina ilmotti. Minä ku nykyään unohtelen enemmän asioita ku niitä muistan. Henri otti hoitolaisen vastaan ja hyvin oli Lyyti laumaan tupsahtanu. Justus oli kuulemma sitä päivän kiusannu, mutta ku kotiin tulin, oli Justuski jo rauhottunu.

Vincentillä oli menny Vihtorin ja Nestorin kans aivan upiasti. Oli saanu leikkiä, juosta ja saanu mahottomasti hellyyttä ja rakkautta Jenniltä. Kiitos sydämeni pohjasta, että Vincentin otit ja se sai niiiiin ihanan viikonlopun! Tässä Jennin kuvia noista pojista.

Vihtori, Nestori ja Vincent. Miten se tuo Vincent näyttääki pieneltä, vaikka
on Vihtoria isompi :)

Tänään sitte käytiin ennen Vincentin kotiintuloa lenkki mettäsä. Kyllä oli Lyytillä mukavaa laumasa juosta. Justuski juoksi mukana, mutta välillä otin sen syliini, ku lenkkimatkasta tuliki pitempi ku kuvittelin. Ku tultiin kotiin, otin noista yhteiskuvan, ihan vaan kokeillakseni, miten Justus pysyy paikallaan. Ja aivan älyttömän hyvin se pysyi. Olin niiiiin ylpeä siitä! 

Siinä ne vaan pönöttää. Lyyti ei oikein tykänny kameran eessä olla :)
Lyyti löysi heti parraimman nukkumapaikan :)
Ellu rönöttää ja Alma oottaa vielä unta.
Justus meni ensin tähän, otti pienet tirsat...
... ja siirty sitte ihan unissaan tähän.
Lunaki oottelee vielä unta.

Vincentki tuli kotiin ja tuosapa se vaan nukkua pötköttää ja muistelee, mitä on viikonlopun aikana nähny ja kokenu :)

Kommentit