Seuraavia kisoja ootellesa

Ja niinhän Alman kans käytiin KASin kisaradat juoksemassa. Ja olihan meillä aivan ylimaallisen ihanaa!

Eka oli agilityrata, jossa Alma meni kuin tuulispää suunnistaen oikeille esteille just kuten pitää. Ja sitten tein typerän virheen ja heilautin Alman A:n ohi. Siinä meni mulla pasmat täysin sekasin ja Alma suoritti A:n väärin päin. No, vauhdin hurma jäi päälle ja seuraavalle agiradalle lähdin täynnä intoa ja odotusta. Ja edelleen Alma meni aivan upiasti, kepitkin. Ja taas tein typerän virheen! Muistan vieläkin, miten päässäni kävi ajatus luurata, missä tuleva este on ja eihän se tarvinnut kuin sekunnin sadasosan katseen siirron ja Alma tuli kepeiltä ulos! Auts ja oih, kyllä otti päähän. Sain kuitenkin kasattua itteni tällä kertaa tosi nopeasti eli tehtiin kepit uudelleen oikein ja loppu rata menikin sitten taas niin upian ihanasti. Ette voi uskoa, miten itteäni lämmittelylenkeillä molempien ratojen jälkeen ruoskin! No, virheistä oppii. Kolmas rata oli hyppyrata ja jo lähtöä odotellessani oli tunne, että nyt ei mene hyvin. Pää oli päivän jännityksestä kipeä ja tuntui, etteivät jalatkaan enää kanna. Hypäri vaikutti tosi kivalta, jota se olikin, mutta kuten lähdössä jo ounastelin, ajatus ei ollut enää mukana eivätkä jalat toimineet niin kuin piti. Ja kun Alman vauhti hypärillä ilman kontaktiesteiden tuomaa huoahdushetkeä pääsee aika kovaksi, olin auttamattomasti myöhässä useallakin esteellä. Alma siitä radalla huomattikin; haukkui ja yhden putken jälkeen hyppi vasten ja ärisi. Loppuun mentiin hylly silmissä vilahellen :) Mutta aivan älyttömän mukavaa oli kuitenkin, edelleen ja kaikesta huolimatta. 

Kotona olin sitten koko illan ihan euforisessa tilassa ja kaiketi sen vuoksi kilpailukalenterista piti etsiä seuraavat kisat ja ilmoittautua Alman kans kolmelle radalle. Elikkäs OKK:n kisat maaliskuun alussa ovat seuraava hyllytyskohde :) No ei, kyllä se tuommosen koiran kans nollakin rapsahtaa, kunhan vaan osaan itteni pitää kuosissa :)

Kommentit