"Koiraviikon" yhteenvetoa
Niin on sitten "koiraviikko" takana. Joku muutos suunnitelmiin tuli, mutta aikamoista autolla ajelua ja toimintaa kuitenkin viikkoon kuului.
"Koiraviikkohan" alkoi siis Rovaniemen näyttelystä, jossa kehässä pyörähti Luna. 12,5-tuntinen reissu olisi luullut mehut vievän, mutta kun oli hyvä matkakaveri (kiitos Maikki seurasta!!), jaksoin vielä illalla Alman ja Impin erikseen käyttää pitemmällä lenkillä. Ja uni maittoi sitten joskus puolenyön jälkeen...
Maanantaina oli Alman agilitykurssi Tuulia Liuhdon ohjaamana. Sieltä sain todellakin hyvän kuvan, missä itse menen ja missä Alma menee - menemme näköjään eri tahtia :) Luulisi, että noin 4 vuoden harjoittelun jälkeen jotain osais, ja osaahan sitä, mutta se rauhallinen ja hötkyilemätön ohjaus ei vaan aina tunnu mulla onnistuvan. Alma menee lukee rataa ja menisi kuin tykki, kunhan saisin itseni ruotuun. Mutta harjoittelemalla ja harjoittelemallahan se tulee onnistumaan! Nyt ainakin päällejuoksu ja takaaleikkaus ovat seuraavana listalla. Ja se keinu.
Tiistaina käytiin sitten Lunan kanssa siellä paimennuskurssilla. Ja kuten jo edellisessä päivityksessä kerroinkin, Luna oli rauhallinen menijä. Kouluttaja Sanni Kurtti sitä kovasti kehuikin. Ensimmäisellä kerralla pyörittiin pienemmässä aitauksessa lampaita paimentamassa. Luna oli ensin minulla hihnassa, sitten irtaallaan ja lopulta minä ohjasin lampaita ja Luna Sannin ohjauksessa paimensi. Toisella kerralla vietiin lampaat isompaan aitaukseen ja silloin jo Lunakin hiukkasen lämpeni enemmän ja seurasi katseillaan kunnolla lampaita, edelleen rauhallisesti ja minulta ohjeita pyydellen. Mutta hyvin meni.
Keskiviikkona oli Impin pentukurssi. Mukana kurssilla ovat myös Impin sisarukset Lempi ja Kaapo. Kovasti niillä on välillä hinku päästä leikkimään toistensa kanssa, mutta nätisti kuitenkin kaikki odottelevat ohjaajiensa kanssa, mitä seuraavaksi harjoitellaan. Impillä tällä kertaa oli vaikkua korvissa välillä, kun ei tänne-käsky oikein tehonnut. Kaiketi vielä kurssipaikka ja kaikki muut koirat aiheuttavat hämminkiä, mutta harjoittelemalla siitäkin eroon päästään. Olen nyt joka päivä harjoitellut luoksetuloa eri paikoissa ja aika hyvin se nyt jo menee. Pakko kertoa yksi onnistuminen: Tänään kävin urheilukentällä harjoittelemassa. Impi oli siis vapaana hihna kuitenkin vielä kiinni. Ykskaks huomasin, että kentän laidalla on labradori omistajansa kanssa palloleikillä ja tietenkinhän Impikin ne huomasi. Se lähti kovaa juoksemaan koiraa kohti haukkuen ja kun minä huusin Impiä, se pysähtyi. Katseli muutamaan kertaan vuorollaan minua ja koiraa ja kun huusin "tänne", tämä ihanainen Impi-neitokainen syöksyi iloisesti minua kohti! Kaiketi siis jollain tavalla se käsky on tuonne pieneen pääkoppaan hautunut :)
Torstain nätotreenit peruuntuivat, mutta muuta koiratoimintaa keksin eli isot neitokaiset saivat pitkän lenkin lähimaastoissa ja Impi oman lenkkinsä pitkin poikin Rajakylää - ja välillä irti ja käskyn alla.
Ja sitten tuli se ihana perjantai ja uusi paimennuspäivä! Mukana Huttukylällä olivat sekä Alma että Luna. Alma ja Lunahan ovat aivan erilaiset koirat, Luna enemmänkin paimentaja, Alma saalistaja. Luna rauhallinen, Alma kaipaa toimintaa. Ensin menin Lunan kanssa ja paimennus meni kuten tiistaina, rauhallisesti, mutta ei vielä syttyen. Alma oli sitten jo toista maata. Sen paimennusvietti heräsi heti ja se tiesi, mitä pitää tehdä. Sekä aitaukset että karsinasta nostot menivät kuin olisi tehnyt sitä vaikka kuinka monta kertaa aiemminkin. Lunakin teki nostot hyvin, hieman arastellen kyllä, mutta Alma syöksähti karsinaan ja ajoi lampaat määrätietoisesti ulos. No, tästä kaikesta paimennuskokemuksesta koukutuin ja ilmoittauduin ensi tiistain paimennuspäivällä, tällä kertaa Lunan kanssa. Alman kanssa olisi tietenkin ihana jatkaa myös, kun se niin syttyi niin, mutta pidän agilityn nyt Almalle ensimmäisenä ja tärkeimpänä harrasteena. Kiitos sekä kouluttajalle Sanni Kurtille että Pohjois-Suomen Sheltit ry:lle ja Elise Eskeliselle, että pääsin toistamiseen kokeilemaan paimennusta!
Voit käydä katsomassa täällä, minkämoista on paimennus ja miten se Almalla ja Lunalla onnistui. Videot on ottanut Sipolan Seija, jolle suurensuuri kiitos kuvaamisesta ja videon käsittelystä!
Lauantaina olisi ollut Impin pentukurssi, mutta sen jouduin perumaan. Torstain nätotreenit siirtyivät sunnuntaille, mutta sinnekään en päässy toisen menon vuoksi. Ensi viikolla on sitten tiedossa Lunan paimennus, Alman agility ja Impin pentukurssi. Niistä lisää myöhemmin.
"Koiraviikkohan" alkoi siis Rovaniemen näyttelystä, jossa kehässä pyörähti Luna. 12,5-tuntinen reissu olisi luullut mehut vievän, mutta kun oli hyvä matkakaveri (kiitos Maikki seurasta!!), jaksoin vielä illalla Alman ja Impin erikseen käyttää pitemmällä lenkillä. Ja uni maittoi sitten joskus puolenyön jälkeen...
Maanantaina oli Alman agilitykurssi Tuulia Liuhdon ohjaamana. Sieltä sain todellakin hyvän kuvan, missä itse menen ja missä Alma menee - menemme näköjään eri tahtia :) Luulisi, että noin 4 vuoden harjoittelun jälkeen jotain osais, ja osaahan sitä, mutta se rauhallinen ja hötkyilemätön ohjaus ei vaan aina tunnu mulla onnistuvan. Alma menee lukee rataa ja menisi kuin tykki, kunhan saisin itseni ruotuun. Mutta harjoittelemalla ja harjoittelemallahan se tulee onnistumaan! Nyt ainakin päällejuoksu ja takaaleikkaus ovat seuraavana listalla. Ja se keinu.
Tiistaina käytiin sitten Lunan kanssa siellä paimennuskurssilla. Ja kuten jo edellisessä päivityksessä kerroinkin, Luna oli rauhallinen menijä. Kouluttaja Sanni Kurtti sitä kovasti kehuikin. Ensimmäisellä kerralla pyörittiin pienemmässä aitauksessa lampaita paimentamassa. Luna oli ensin minulla hihnassa, sitten irtaallaan ja lopulta minä ohjasin lampaita ja Luna Sannin ohjauksessa paimensi. Toisella kerralla vietiin lampaat isompaan aitaukseen ja silloin jo Lunakin hiukkasen lämpeni enemmän ja seurasi katseillaan kunnolla lampaita, edelleen rauhallisesti ja minulta ohjeita pyydellen. Mutta hyvin meni.
Keskiviikkona oli Impin pentukurssi. Mukana kurssilla ovat myös Impin sisarukset Lempi ja Kaapo. Kovasti niillä on välillä hinku päästä leikkimään toistensa kanssa, mutta nätisti kuitenkin kaikki odottelevat ohjaajiensa kanssa, mitä seuraavaksi harjoitellaan. Impillä tällä kertaa oli vaikkua korvissa välillä, kun ei tänne-käsky oikein tehonnut. Kaiketi vielä kurssipaikka ja kaikki muut koirat aiheuttavat hämminkiä, mutta harjoittelemalla siitäkin eroon päästään. Olen nyt joka päivä harjoitellut luoksetuloa eri paikoissa ja aika hyvin se nyt jo menee. Pakko kertoa yksi onnistuminen: Tänään kävin urheilukentällä harjoittelemassa. Impi oli siis vapaana hihna kuitenkin vielä kiinni. Ykskaks huomasin, että kentän laidalla on labradori omistajansa kanssa palloleikillä ja tietenkinhän Impikin ne huomasi. Se lähti kovaa juoksemaan koiraa kohti haukkuen ja kun minä huusin Impiä, se pysähtyi. Katseli muutamaan kertaan vuorollaan minua ja koiraa ja kun huusin "tänne", tämä ihanainen Impi-neitokainen syöksyi iloisesti minua kohti! Kaiketi siis jollain tavalla se käsky on tuonne pieneen pääkoppaan hautunut :)
Torstain nätotreenit peruuntuivat, mutta muuta koiratoimintaa keksin eli isot neitokaiset saivat pitkän lenkin lähimaastoissa ja Impi oman lenkkinsä pitkin poikin Rajakylää - ja välillä irti ja käskyn alla.
Ja sitten tuli se ihana perjantai ja uusi paimennuspäivä! Mukana Huttukylällä olivat sekä Alma että Luna. Alma ja Lunahan ovat aivan erilaiset koirat, Luna enemmänkin paimentaja, Alma saalistaja. Luna rauhallinen, Alma kaipaa toimintaa. Ensin menin Lunan kanssa ja paimennus meni kuten tiistaina, rauhallisesti, mutta ei vielä syttyen. Alma oli sitten jo toista maata. Sen paimennusvietti heräsi heti ja se tiesi, mitä pitää tehdä. Sekä aitaukset että karsinasta nostot menivät kuin olisi tehnyt sitä vaikka kuinka monta kertaa aiemminkin. Lunakin teki nostot hyvin, hieman arastellen kyllä, mutta Alma syöksähti karsinaan ja ajoi lampaat määrätietoisesti ulos. No, tästä kaikesta paimennuskokemuksesta koukutuin ja ilmoittauduin ensi tiistain paimennuspäivällä, tällä kertaa Lunan kanssa. Alman kanssa olisi tietenkin ihana jatkaa myös, kun se niin syttyi niin, mutta pidän agilityn nyt Almalle ensimmäisenä ja tärkeimpänä harrasteena. Kiitos sekä kouluttajalle Sanni Kurtille että Pohjois-Suomen Sheltit ry:lle ja Elise Eskeliselle, että pääsin toistamiseen kokeilemaan paimennusta!
Voit käydä katsomassa täällä, minkämoista on paimennus ja miten se Almalla ja Lunalla onnistui. Videot on ottanut Sipolan Seija, jolle suurensuuri kiitos kuvaamisesta ja videon käsittelystä!
Lauantaina olisi ollut Impin pentukurssi, mutta sen jouduin perumaan. Torstain nätotreenit siirtyivät sunnuntaille, mutta sinnekään en päässy toisen menon vuoksi. Ensi viikolla on sitten tiedossa Lunan paimennus, Alman agility ja Impin pentukurssi. Niistä lisää myöhemmin.
Kommentit