Hetki lähestyy :)

Puolen päivän jälkeen tuli tieto eilisestä progesta ja sehän oli sitten jo 4,3. Jotain pitäisi siis lähipäivinä tapahtua...

Onhan tämä kuin joulua odottaisi, päivä päivältä jännitys vaan nousee. Ajatukset menevät vuoristorataa ja välillä tuntuu, ettei tiedä, miten päin olisi. On toisaalta aika voimia vievääkin. Tänään on  koko päivän ollut aivan ihmeellinen väsymys enkä tiedä, onko tauti tulossa vai onko vaan viikon kestänyt jännitys veronsa ottanut. Mutta eipäs tässä mitään, positiivisella mielellä porskutamme eteenpäin :)

Ja neidit jatkavat touhujaan. Välillä Alma tyyrää takapuoltaan Lunalle, välillä Luna kääntää omaansa. Luna on muutaman illan myös vinkunut ja käveleskellyt levottomana ympäriinsä. Almalla ei vielä muita ylimääräisiä metkuija kuin takapuolen tyyräys ole ollut. Olisi se muuten kiva päästä kummankin pääkopan sisälle katsomaan, mitä siellä ajatuksissa pyörii. Välillä kyllä tuntuu, etteipä juuri mitään :)