Vihdoin kiireetön päivä!

Onpas mennyt taas pitempi rupeama, etten ole ehtinyt/jaksanut kirjoittaa mitään. Parin viikon hoitolaisurakka vei mehut ja siitä sitten toipuessa tuli muut kiireet tilalle. Mutta nyt vihdoin on normaali lauantaipäivä, kiiretön, ja on voinut keskittyä vain omiin juttuihin.

Luita syömällä on tätä päivää vietetty. Tai siis koirat ovat syöneen, minähän tekaisin itselleni pizzan. Sitä kun söin, seuranani oli 5 kuolaavaa ja yksi hyppivä sheltti kavereina :)

Justus-rohmu!
"Sillä on mun luu!" Eikä Vincent raski sitä pieneltä ottaa :)
Ada vaan seuraili toisten syöminkejä.
Luna jäi kiinni! Söi sohvalla, mutta joutu hyvin äkkiä pois.
Uus sänky ja Ellun mielestä hyvä paikka tämmöseen hommaan.
Kyllä Ellu sinne just ja melekein mahtuu.
Ja Alma. Tässä vaiheessa vain yhden luun omistaja.

Aluksi ruokapäivitystä. Nythän koirat on olleet vähän yli kuusi viikkoa Fitminin ruualla. Tytöt Luna, Alma ja Ellu ovat syöneet Mini Maintancea, hotkien ja hyvällä ruokahalulla. Ellu on välillä ahneuksissaan meinannut tukehtua ruokaansa. Nyt onkin sitten kokeilussa Medium Maintanance, joka tuntuukin sopivan paremmin suuhun. Nappula on suurempi ja nyt tytöt joutuvat pureskelemaan ruokansa eivätkä pysty hotkimaan ollenkaan.  Lunan ruokamäärää olen lisännyt, mutta Almalla ja Ellulla ruokamäärä vaikuttaa olevan juuri oikea. (Olen siis syöttänyt 0,5 - 0,75 dl per ateria.) Vincent syö Fitmin For Life aktiivisemman koiran ruokaa. Olen myös Vincentin ruokamäärää lisännyt (saa nyt 1 dl aterialla). Justus syö nyt Fitminin Mini Maintancea, jonka mukana saa aina lihaa tai kalaa, ja myös Ada omassa kodissaan syö samaa Fitminiä. Ruokaan olen lisännyt lohiöljyä n. puolikkaan teelusikallisen (Justukselle n. 1/4 tl) ja ravintolisää pienen määrän. Myös Ada saa kotonaan samat lisät.

Adakin kaiketi haluaisi isojen koirien nappuloita.
itse kun on vasta vuoden ikäinen ja syö vielä
mini-nappulaa :)

Ruoka on sopinut erittäinkin hyvin muutenkin. Kakka on pysynyt kohtuudessa ja muutenkin näyttävät voivan todella hyvin. Lunallakin silmien vuotaminen on pysynyt poissa. Ada tuli lomalle meille toissapäivänä ja siitä näkee, kuinka hyvin on uusi ruoka ja ravintolisät vaikuttaneet. Vielä kolme viikkoa sitten Adasta lähti aivan mahdottomasti karvaa, mutta eipä lähde enää. Turkki on todella hienossa kunnossa, eikä näytä enää sekaiselta ja harmaalta. Enkä voi olla mainitsematta, että myös Ellun ja Alman turkit ovat upeat. Ei tullut Ellullekaan taukoa näyttelyistä. 

Meillä on myös Buddy Guard -makuualusta kokeilussa.  Aivan helppo ei ollut alustan ensimmäiset päivät lattialla. Heti sen laitettuani Justus kuvitteli sen olevan pissa-alusta eli pesukoneeseenhan se joutui. Kun alustan laitoin uudelleen lattialle, siitä tuli Justuksen leikkikalu eikä koskaan töistä tullessa tiennyt, mistä sen löytää. Nyt laitoin sen Alman nukkumapaikalle, jos vaikka siellä pääsisi omaan käyttötarkoitukseensa. Tässä kuitenkin Ellu uskaltautui Alman nukkumapaikalle alustaa kokeilemaan:


Buddy Guard -alusta on siis peite, joka on suojattu hyönteisiltä biosiditehoaine permetriinillä ja hyönteisten esim. punkkien ei pitäisi jäädä henkiin aineen vaikutuksesta. Aine on vaaraton ihmisille ja koirille, mutta vaarallinen kissoille. Nythän alkaa olla punkkiaikaa, joten sitä pääsee ihan käytännössä kokeilemaan. Tai toivon tietenkin, ettei tarvitsisi sen tehoa koskaan huomata, punkki kun ei kovin kiva vieras koskaan ole. Mutta helppo on tuota alustaa mukanaan kuljettaa vaikka näyttelypaikalle!

Tänään saivat kaikki kuusi juhla-aterian. Lunalla on 9-vuotissyntymäpäivä ja yleensä aina annan kaikille herkkuruuan, kun on jonkun syntymäpäivä. Tulin ulkoa ja kysyin koirilta, josko haluaisivat RUOKAA. Arvatkaapa vaan, millainen älämölö siitä nousi ja mihin huoneeseen oli heti kaikilla suunta. Suht nätisti jaksoivat odotella, kun murskasin kananmunat, aukaisin lohipötkön ja heitin ne kuppeihin. Päälle kuorrutukseksi laitoin nappuloita sekä naudanmahapullat jokaiselle. Enpä pitkiin aikoihin ole todistanut niin antaumuksellista syömistä ja kuppien nuolemista. Jopa Ada, tuo napostelija, tyhjensi innolla omaa kuppiaan.

(Nousin tästä sohvalta äskettäin ja oli tarkoitus kävästä pihalla. Ihmettelin, minne Luna oli hävinnyt, kun vaan viisi koiraa perään lähti. Arvatkaapa, mistä se löytyi. No, tietenkin keittiöstä tuijottamasta hellaa! Paistoin aamulla munakkaan itselleni ja paistinpannuun jääneet rasvan ja kananmunan hitusethan ne Lunaa niiin pahasti häiritsivät. Siinäpä sitten pääsi synttärisankaritar tiskaamaan jätökseni :))

Muutama sananen Vihtorin hoitolaisajasta. Vihtorihan on semmonen jäbä, että se haluaa olla pomo, kaikkien pomo. Jopa Almankin, joka ihmetytti minua kovastikin. Vihtori siis kiersi Vincentiä koko meillä oloaikansa. Vincent yritti sille urista ja näytti, ettei tarvitsisi lähemmäs tulla. Ei Vihtori siitä välittänyt. Kävi välillä ihan kunnolla Vincentin kimppuunkin. Revin sen aina irti, kun moisen näin, ja laitoin portin taakse rauhottumaan. Ulos mennessämme Vincent ei lähtenyt ollenkaan pihalle juoksemaan, vaan jäi jalkojeni juureen tarkasti seuraten, missä Vihtori oli. Koko Vihtorin meillä ollessa noiden kahden välillä oli jännitystä. Vihtori ei uskonut Vincentin sanomaa ollenkaan. Täytyy sanoa, että oli todella väsyttävää seurata koko ajan, mitä tuleman pitää. Torstai-iltana sitten Vincentillä meni hermot ja nuo kaksi ottivat yhteen ihan kunnolla. Sain Vihtorin repäistyä irti kaulakarvoista ja nakkasin sen taas portin taakse. Vincentilläkin oli rankka viikko, kun senkin piti olla varuillaan koko ajan. Vihtori ei ollut milläsäkään yhtään mistään, vaan oli kuin herra talossa. Perjantaiaamuna Vihtori sitten lähti omaan kotiinsa ja kun tulin töistä, Vincent tuntui olevan aivan älyttömän iloinen ja onnellinen, kun sai juosta pihalla jännittämättä ja vapaasti.

Pääsiäisen jälkeen tiistaina sain ihania vieraita, kun Maiccu ja Ingela tulivat pariksi yöksi yökylään. Maiculla oli kirjastolla eläinmeedioilta keskiviikkona, jossa tietenkin olin mukana kuulemassa, minkälaisia viestejä eläimet omistajilleen toivat. Oli upea ilta. Ja sainhan samalla myös koirille päivähoitokavereita pariksi päiväksi, kun itse olin töissä :)

Justus sai Maiccu-eläinmeedion halauksen.

Justus on ollut oma ihana itsensä. Olen niin rakastunut tuohon poikaan. Sen luonne on ihan ylisuperia. Se on rohkea, iloinen ja ihan mahdottoman reipas. Justus kävi ensimmäisellä rokotuksella eilen aamulla ja voi että se oli reipas sielläkin. Pöydälle kun nostin ja lääkäri sitä tutki, ei välittänyt mistään mitään. Senkus vaan seisoskeli ja välillä napsasi pöydältä nappulan. En edes minä huomannut, kun lääkäri rokotuksen pisti, eikä kyllä Justuskaan. Olin ihan sen lumoissa ja ihmettelin, kun lääkäri sanoi, että voi nostaa Justuksen pöydältä :)  Viime sunnuntaina Justus kävi Ojalan Tiinan ja Kaltakarin Ainin luona. He mittasivat Justuksen eli 12 vkoa ja 28,2 cm - tosi sopiva mitta! Molemmat omistajansa ovat myös sitä mieltä, että aivan ihana poika Justus on. Ja on se ja minä olen tosi onnellinen, että Tiina ja Aini luottivat minuun ja sain tuon pojan ilostuttamaan meidän elämäämme Käpylänperälle!

Justus <3 Kuva Tiina Ojala
Kuva Tiina Ojala

Lenkillähän me olemme käyneet joka päivä. Aina eivät lenkit ole menneet ihan kuin Strömsössä, mutta lopulta kivaa on ollut. Lumen sulaessa alkaa poluille ilmestyä talven aikana hevosten jättämiä paskoja, joita nuo koirat kilpaa ja innolla sitten yrittävät haistella. Kovin vanhoja hevosen jätöksiä eivät isot koirat syö, mutta Justukselle tuntuisi kelpaavan ihan mikä vaan. Onneksi se on sen verran fiksu, että nappulan voimalla sen saa juoksemaan hevosen paskojen ohikin.

Ja nyt on sitten Vincentkin hyväksynyt Justuksen. Leikkivät ja juoksevat yhdessä pihalla. Kerran jopa nukkuivat sohvalla näinkin ihanasti. 


Otinpa meijän porukasta kuvan, kun tultiin lenkiltä yksi päivä. Sanoin noille vaan, että siihen istumaan ja taas kerran hämmästyin, kuinka ne kaikki tuohon menivät. Jopa Justus tajusi, mikä oli homman nimi.


Torstaina hain Adan meille lomailemaan. Vilma ja Tomi ovat olleet töissä niin ahkerasti ja Ada on joutunut olemaan paljon yksin. Nyt saa meiltä laumaenergiaa taas vähäksi aikaa ja voi tyytyväisenä nukkua muutaman päivän, kun sen huomenna käyn kotiinsa viemään.

Ada vaan kaunistuu päivä päivältä <3
Ada 1 v.
Ja se yhteiskuvakin piti ottaa. Löysin palan metsää, jossa ei lunta ollut :)

Ja kasvattikuulumisia:

Vihtori (V. Fit For A King) ja Nestori (V. Fit For A Prince) ovat käyneet lonkka- ja kyynärkuvissa. Vihtorin tulokset jo jalostusjärjestelmään tulivat eli upeasti lonkat B/B ja kyynärät 0/0. Nestorin tuloksia vielä jännittyneenä odotellaan. Kiitos Jenni poikien kuvauttamisesta <3

Tässä aivan ihana kuva meijän 9-vuotiaan Lunan pojasta Retusta (V. Chevrolet). Kuvan ottaja Sanna Hedemäki.


Iita, Lunan tyttö, V. All In One täytti 28.4. huimat 6 vuotta. Kyllä on aika vierähtänyt mahdotonta vauhtia! Onnea Iitalle ja kotijoukolleen <3

G-pentue täytti myös 28.4. vuosia, tai oikeasti vuoden. Kyllä tosiaan aika hurahtaa, kun tuntuu, että vuosi on mennyt ihan hurahduksessa ohi. Onnea Ada, Stella, Oskari, Salli ja Lyyti <3

Oskari n. kk sitten. <3 On  hän ihana!!!!!!
Kuva Merja Aikio-Paavola
Stella, kuulemma arkilookissaan.
Aika upea arkilook <3
Kuva Soile Palosaari.


Salli pieni <3 Ihana tyttö!
Kuva Erika Takkinen

Ja vielä pentu-uutisia. Tai uutisia suunnitelmien toteenlaittamisesta. Jos kaikki menee kuten odotellaan, meillä pitäisi kesän lopulla olla soopeli/tricolor-pentuja. Ainakin toivon niin täydestä sydämestäni. Toinenkin pentue voi olla tulossa, mutta se ei vielä ole varmistunut.


Kommentit