21.11.2014

Almassa jälleen uusia piirteitä

Vieläkin tuosta meijän Almasta löytyy uusia piirteitä. Niin ihana kuin se onki, alkaa vissiin massun kasvu aiheuttaa monenmoisia hormonaalisia ja fyysisiä ärtymyksiä. On ottanu tavakseen ärähtää Lunalle, jos se tulee liian lähelle. Luna-ressu saattaa odottaa keittiössä mun apua päästäkseen olohuoneeseen, kun Alma makaa parin metrin päässä edessä. Esimerkiksi eilen piti muutamaan otteeseen ihan ärähtää Almalle, kun se hyökki Lunan päälle. Olivat kumpainenki menosa keittiöön, kun ulkoa tultiin ja Alma halus mennä ensin. Luna on yleensä se, joka sinne hyökkii, mutta eipä tällä kertaa! Kyllähän sitä muistaa iteki loppuaikaa omien raskauksien loppuaikoja. Ei se mittään herkkua ollu ison mahan kans liikehtiä. Varmaan sitä on ärähelly kanssaihmisille samaan tapaan ku Alma ärähtelee Lunalle ;)

Ai  niin vielä. Siitä on tullu aivan mahottoman hellyyden kipeä. Se juoksee mun perässä koko ajan ja jos istahan sohvalle, se hyökkää viereen ja puskee samalla muut lattialle, jos joku nyt on ehtiny ennen sitä mun viereen :) Ihan selvästi se on ominu mut toisilta ihan kokonaan :)

Tässäpä yks kuva Almasta. Se ressu vaan välillä pysähtyy mietiskelemään ja  tuijottelemaan haaveellisena :)


16.11.2014

Odottelua, jälleen kerran

Nonniin. Nyt on Alma sitten ihan varmasti kantavana. Neitokainen paisuu silmissä. Ensimmäinen merkkihän astutuksen onnistumisesta nähtiin jo kolmen viikon päästä, kun Alma lopetti syömisensä. Tuolle ahneelle neitille ei passanut mikään ruoka tai jos passas, sitä napsaistiin vaan palanen ja loput jätettiin syömättä. Kaksi viikkoa meni niin, mutta nytpä ruoka maistuu sitten entiseen malliin, jos ei paremminkin. Toinen merkki oli Alman hellyydenkipeys. Se käveli perässä, vaati rapsutuksia ja hyppeli syliin jos missä. Kolmas merkki, joka yleensä jatkuu synnytykseen saakka on se, että Alma nukkuu yöt sängyn alla. Yleensähän se, kun makuuhuoneeseen pääsee, nukkuu mun vieressä toisella tyynyllä. Varmin merkki kuitenkin on mahan kasvu. Viikossa Alma on alkanut näyttää tynnyriltä, maha on jo pinkeä ja lantio on häviämässä. Vielä se kuitenkin on oma säpäkkä itsensä ja lenkillä juoksee entiseen malliin. Huomenna tulee kuusi viikkoa odotusta täyteen ja ehkä jonain päivänä saan kuulla pentujen sydänääniäkin. Jännittäviä aikoja siis elämme :)

Tässäpä kuva Almasta ylhäältä päin. Kuvasta ei ehkä huomaa sen paksuutta, mutta kovasti se tynnyriltä jo näyttää :)



25.10.2014

Koirahierontaa

Olen nyt koirahierontakoulutuksessani loppusuoralla. Kaikki hoitomuodot on yhtä lukuun-ottamatta (refleksointi) käyty läpi ja niitä harjoiteltu. 

Koirahoitooni kuuluvat hieronta, lymfahoito, nivelten mobilisointi ja kraniosakraali. Kysy lisää ja kerron, mitä kaikkea ko. hoitomuodot sisällään pitävät. Hoidon hinta on  25 €.

Otan myös koiria yökylähoitooni esim. lomasi ajaksi. Koirasi elää mukana jokapäiväisessä elämässäni kolmen shelttini kanssa.  Tähän mennessä meillä on ollut vain shelttejä, mutta muun rotuisia koiriakin voin ottaa. Pääasia on, että koirasi on tottunut olemaan toisten koirien kanssa.

Jos haluat, että tulen koiraasi hoitamaant tai tarvitset koirallesi hoitopaikkaa, ota yhteys sähköpostilla, facebookissa tai puhelimitse. 


Pipoja ja oleilua

Ihanaa olla vaan!
Vihdoin viimein meillä on neitokaisten kans viikonloppu, jollon ollaan vaan kotona ja öllötellään. Lenkillä ollaan käyty ja jokainen neitokainen saa myös erityishyvää hoitoa ja pääsee hierontaan ja trimmiin. Kyllähän nuo nauttivat, neitokaiset, ihan täysillä. Lenkillä oli eilen aivan ihanaa, kun pääsivät lumeen juoksemaan. Voi sitä riemua ja iloa! Tänään on sitten jo vähä haastavampaa ollut, kun lunta on paljon, mutta se on niin märkää jo ja saa kahlata ihan tosissaan metsäsä. Eipä sitten kovin pitkää lenkkiä voinu tehdäkään. Pääasia kuitenki, ettei kenenkään tartte lähteä minnekään ja saamme olla yhdessä ja tehdä, mitä mieleen juolahtaa!

Tilasin Violetdream-kennelin nimellä pipoja. Yritin niitä neitokaisten päähän sovittaa, mutta kovinpa olivat noloja ne päässään. Alma ei suostunut moiseen hommaan ollenkaan. Pipoja tilaan lisää ja jos jotakuta kiinnostaa, ilmoita mulle, niin voit saada omasi. Pipo on violetti (tietenkin) ja logo heijastavan harmaa.  Imago Printti Oy Oulussa tekee upeaa jälkeä, suosittelen!

"Ääh, hävettää tämä päässä", sanoo Luna
"Ota tuo pois!", sanoo Ellu
"Mulle et kyllä tuommosta päähän laita!"
Sitä mieltä on Alma!



22.10.2014

I am The Wizard of Animal Communication!!



Wizards of Animal Communication 2014.
Meitä on nyt yhteensä 18 Suomessa,
8 muuta näitten naisten lisäksi :)
Kuvassa myös opettajamme Maiccu (alh.vas.) ja Ingela (oik.)
Nyt se on sitte vihdoin toteutunu ja oon"valmistunu" velhoksi. Oon käyny Maiccu Kostiaisen eläinkommunikaatiokurssin The Wizard Class of Animal Communications! Siitä on jo yli viikko aikaa, mutta on ollu yhtä hyrskettä ja myrskettä tämä elämä sen jälkeen. Iltasin ja viikonloppusin oon hieronu koiria, jutellu hevosten ja koirien kans sekä tietenki juoksennellut pitkin mettiä omien koirieni kanssa. Illalla ei oo tarvinnu unta ootella :)

On tämä elämä kuulkaatten sitte niin ihanaa!

Eläinkommunikointi on niin mun juttu! Ette voi kuvitellakaan, kuinka ihana on saada esim. kipeältä koiralta omistajalleen tietoa, mikä sitä vaivaa, missä on kipu. Ja ne ihanat viestit, joita eläimet omistajilleen lähettää, oih! Oon saanu tehä niin ihania kommunikointeja, joita sitten itkusilmässä oon omistajilleen puhtaaksi kirjottanu. Niin rakkaudellisia ja ihania ne on olleet! 

Jos siis haluatte tietää, mitä eläimillenne kuuluu, mitä he toivovat, ottakaa vaan reippaasti yhteyttä. Eläimeltä voi myös kysyä, miksi käyttäytyy tietyllä tavalla ym. Sähköpostilla vain kuva, eläimen nimi ja ikä mulle ja otan yhteyttä eläimeesi! Voitte lähettää myös kysymyksiä, joita haluaisitte mun eläimeltänne kysyvän.

Maiccu on kiteyttäny hienosti sivuillaan sen, mistä eläinkommunikoinnissa on kyse. Käy lukemassa hänen Animals Talk-sivuiltaan, mitä on eläinkommunikointi. Maiccu on myös kirjoittanu kirjan Hiljaisen Viisauden voima, jonka hän on kanavoinut kommunikoiden edesmenneen hevosensa Leylan kanssa. Suosittelen lämpimästi sen lukemista!

Toiminimiyritykselläni on nyt myös nimi: Adalma. Nimi koostuu latinankielen sanoista ad (=jonkun luona) ja Alma (se mun ihana neitokainen) eli Alman luona kaikki tapahtuu <3

Adalma - eläinkommunikointia, koirahierontaa,
koiran yökylä-hoitoa ja viestejä henkimaailmasta


Jos oot facebookissa, käyhän tykkäämässä Adalma-sivustollani! Myös uudvet nettisivut on valmisteilla vain Adalmaa varten :)

29.9.2014

Eläinkommunikointia, hoitoneitejä ja The Yövieras

Minähän olen kommunikoinut eläinten kanssa toista vuotta. Olen jutellut koirien, kissojen ja hevosten kanssa, yhden ketun ja ilveksenkin olen jututtanut. Eläinten omistajat ovat halunneet kuulla, miten heidän eläimensä voivat ja halunneet saada selville esim. missä on kipuja ym. Myös jo toiselle puolelle siirtyneeltä eläimeltä voi saada ihania viestejä. Jokainen eläin tähän mennessä on halunnut välittää kauttani jotain viestiä omistajilleen.

Olen halunnut vahvistaa kykyäni ja olenkin nyt Maiccu Kostiaisen (AnimalsTalk, lue myös sivuilta linkki Kommunikointi) The Wizard Class of Animal Communications -kurssilla. Ja olen niin onnellinen kaikesta siitä, mitä sen kurssin ja Maicun kautta olen saanut ja kokenut! Viime viikonloppuna Maiccu oli pitämässä kurssia Oulussa ja sain osallistua siihen kuunteluoppilaana ja olihan siellä upeita kommunikoijia huone täynnään! Jossain vaiheessa tarkoitukseni on kommunikointien lisäksi opettaa myös muille tätä ihanaa kykyä, joka kaikilla on, kunhan sen haluaa vaan ottaa käyttöön.

Ja viikonloppuna mulla oli yökyläläinenkin, tuleva maailmanvalloittaja ja mun velho-opettajani Maiccu Kostiainen! Upiat keskustelut iltasella kävimme ja sain itselle lisää tsemppiä elämään. Tässäpä Maiccu meijän neitien kanssa.



Jos haluaisit saada tietää, miten oma eläimesi voi, ota ihmeessä  minuun sähköpostilla kaija.tormakangas(at)gmail.com tai soita 040 5066 877. Lisätietoja tulee, kunhan saan nettisivuille niitä kirjoitettua.

Lauantaiaamuna sain neljä ihanaa neitokaista hoitooni parin päivän ajaksi. Eklundin Hennan ja Petrin shelttineidit Lexie, Viivi, Arwen ja Gala lisäsivät kerralla jalkojen määrää ja haastetta mm. lenkkeilyyn. Kaikki meni paremmin kuin hyvin, myös lenkillä, vaikka jalkoja tepasteli sen 28 ja muutama suu enemmän ilmoitteli olemassaolostaan. Tässä muutama kuva lenkiltä.

Tiukasti narun päässä vielä.
Viivi ja Gala jäivät kiinni itse teossa! Pois lätäköstä!
Hetki ennen täydellistä sekoamista.
Vasemmalta Lexie, Alma, Ellu, Luna, Arwen, Viivi ja Gala.
Koko remmi.
Eklundin neitokaiset ihailevat maisemia.
Meijän neitit vaan syö puolukoita :)
"Täsä me nyt ollaan", sannoopi Luna.

9.9.2014

Hoitolaisia ja vieraita

Ihan ensiksi ilouutinen: Ellulla, 14 kk, alkoivat vihdoin niin epätoivoisesti odottamani ensimmäiset juoksut! Toivonpa hartaasti, että juoksuväli tuosta lyhenee kuitenkin.

Meillä on kävässy taas hoitoneitokaisia parina viikonloppuna Toissa viikonlopun meillä oli 5 vrk hoidossa Lexie ja Viivi ja viime viikonlopulla Impula ja Lemponen. Miia kävi myös uuden ihanan söpötyksensä Riian, 10 vkoa, kanssa kylässä. Riialla on leikkikaverinaan Lunan tytär Justiina. Riia on Miialla sijotuksessa Vierimaan Katjalta.

Aivan yli-ihana söpötys tämä Riia <3
Kaks trikkiä, Alma kohta 5 vee, Riia 10 vkoa.
Niin se vaan Impula ja Lemponen tulivat taas kerran kuin omaan kotiinsa. Impula otti heti huonot tapansa käyttöön eli kävi naapurit haukkumassa ihan varulta, kun eivät etes pihalla olleet. Lemponenkin muisti oman nukkumapaikkansa: Kotiin kun tulin, oli keittiön pöytä karvoja täynnä ja liina rutussa.

Siinä ne kauniisti nöpöttävät: Impi, Alma, Lempi, Luna ja Ellu.
Siinäpä äiti kolmen tyttärensä kanssa ja Luna-hoitotäti :)

Ei näistä vauhdissa saanu kuvia, oli
pakko pysäyttää paikalleen :)
Lexie ja Viivi ovat aivan ihania mussukoita. Het upposivat meijän laumaan ja kohtelivat koko ajan toisiaan kunnioituksella. Viivi ensimmäisenä iltana vähä vierasti, mutta jo seuraavana aamuna kulki perässä rapsutuksia kerjäten. Kotiin tultuani Lexie hyppäsi vasten ja halasi etutassut olkapäilläni mua ja odotti rapsutuksia. Ovat kyllä aivan ihania ja ikävä jäi, kun kotiin heidät haettiin. Yhdeltä lenkiltä sain otettua kuvia. Mukana myös kylässä käynyt Ellun sisko Nemi.

Vasemmalta Viivi, Luna, Lexie, Alma, Nemi ja etualalla Ellu.
Vauhti oli välillä pelottavan kovaa :)