Trikkejä sieltä tuli

Niinpä sitten on kevään pentuhulinasta toivuttu. Maya jäi kotiin ja kasvaa ja kehittyy vauhilla. Alma leikkii sen kans minkä ehtii. Iltasella ei tv:n ääntä kuulu, kun nämä kaksi räkyttävät toisilleen ja leikkivät. Sisäsiisteyskasvatus on Mayalla vähä niin ja näin, mutta eiköhän se jossain vaiheessa senkin taidon opi, että ulos tehhään kaikki, siis ne kakatkin. 

Teen vielä yhden päivityksen jossain vaiheessa, jossa kerron pentujen 7-8-viikkoisjuttuja. Mutta nyt se tärkeämpi:

Trikkejä haluan

Sovittiin Piitun kanssa jo viime vuonna, että Sylvi astuteaan uudelleen sopivana aikana. Sylvihän on Piitun koira ja liisaan sitä. Sylvi olikin sitten  tarkoitus astuttaa nyt keväällä merlellä, joka minulla oli jo valmiinakin. Piitulle siitä ja trikkinarttutoiveistani kertoessani  tuli sitten myös trikkiuroksen mahdollisuus puheeksi. Siinä kun niitä trikkiuroksia sitten mietin, en ensin edes ajatellut kotonani asuvaa Justusta. Mutta myöhemmin Piitu innostui Justuksen käytöstä. Ja lopulta päätettiin yhdessä tuumin, että kyllä se Justus nyt saa Sylvin tai toisinpäin. Ovathan jo lapsuudestaan kavereita olleet, kun Sylvikin asui vielä meillä, joten eiköhän se rakkaus/kaveruus ollu sama täydellistää pennuilla. Edelliset Sylvin pennut olivat aivan upeita ja odotellaan tästäkin pentueesta kehkeytyvän sellaisia.

Tässä jalostusjärjestelmään linkki tästä pariskunnasta: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoE=FI41790/17&ReknoI=FI17534/17

Sylvi ja Justus

 Ja trikkejä tuli!

Ettei sitten itteään liian helpolla päästä edellisen pentueen jälkeen, odoteltiin heinäkuussa jo kovasti Sylvin pentuja maailmaan. 

Viime la-su Sylvin lämmöt huiteli vuorokauden ajan 36,8 - 37,2 enkä ootellu sunnuntaille vielä synnytystä. Mutta niin se vaan synnytys eteni aika vauhilla ja puoli kymmenen maissa oltiinkin jo kovasti pentuhuoneen sängyn vierellä Vilman kanssa odottamassa, josko jotain tapahtuis. Sylvin supistuksiahan ei juuri huomaa, vaan ihan sievästi se vain pikkasen äkistää eikä siitä ulospäin näy juuri mitään. 

Piitu ja Miia tulivat myös kaveriksi synnytykseen kymmenen jälkeen ja siinä sitten porukalla odoteltiin, mitä tuleman pitää. Seurattiin supistuksia ja Sylvin oloa. Saipa se kuitenkin niillä pikkuisilla äkistyksillä jotain aikaan ja ensimmäinen pentu tuli maailmaan 22.51. Oltiin Piitun kans kerrottu Sylville toiveemme pentujen sukupuolista, 3 narttua ja yksi uros, ja näytti hyvältä, kun ensimmäinen oli narttu. Hitaasti, mutta varmasti mentiin kohti seuraavan syntymää. Kello 23.42 tuli uros, klo 23.48 tupsahti heti perään narttu. Nyt sitten odoteltiin taas pitempään ja jännityskin kasvoi entisestään, kun nythän pitäisi tulla se kolmas narttu. Klo 0.57 Piitu otti sen vastaan ja Miia totesi, että narttuhan se on sekin. Niinpä oli hyvin Sylvi kuunnellut toiveitamme ja saimmea, mitä halusimme: 3 narttua ja yksi uros! 

Pennut painoivat n. 140-207 g syntyessään. Meillä oli puntarin kans hieman hankaluutta ja ensimmäisten kolmen pennun painot ovat noin-painoja. Seuraavana päivänä puntarikin alkoi yhteistyöhön ja sen mukaan ihan mukavasti oli painot nousseet eli maitoa riitti.

Sylvi on ihan mahottoman hyvä synnyttäjä ja äiti. Toisaalta ehkä liiankin hyvä äiti. Nukuin pentukammarissa loppuyön, tai siis yritin nukkua, kun Sylvi jokaisesta äännähdyksestä tai liikkeestä oli heti pentua nuolemassa. Se ei nukkunut ollenkaan, kuten en minäkään. Yritin sitä saada makuulle ja nukkumaan, mutta ei se malttanut. Ensimmäisen kerran n. vuorokauteen näin sen nukkuvan maanantaina iltapäivällä, mutta silloinkin vain hetkisen. Edelleen se joka äännähdykseen reagoi juoksemalla pentujen luo, vaikka jo onkin välillä käynyt portin toisella puolella. Nisät sillä on todella valtavat, ja oltiin jo huolissamme, mahtuvatko pentujen suuhun. Hyvin mahtuvat ja saavat niistä kiinni.

Tässä ensimmäinen tyttö ja sen vierellä yksi Sylvin nisä,
melkein pennun pään kokoinen.
 

 Pennuilla kutsumanimet

Kun ovat kaikki samanvärisiä, piti ne nimetä mahdollisimman pian, ettei tarvitse puhutella "se, jolla on vasemmalla kaulusta ja otsassa viiva" tai "oikealla kaulus ja oikeassa jalassa kannus" jne. Tällä kertaa oli nimien aiheena vuodenajat, neljä kun pentua nyt oli.

Yritänpä tunnistaa ne  ao. kuvasta: 


Vasemmalta Pihla, Taimi, Hilla ja Pyry. Hyvin onnistui tunnistus,
kun oli hyvät tunnistusmerkit kirjattu.


Väsynyt äiti, mutta ei vaan malta nukkua.





Kommentit