Takana on mahtava viikonloppu Jyväskyläsä, pari päivää näyttelyitä ja pari päivää mökkeilyä. Nyt sitten vaan kärsitään lihaskivuista ja väsymyksestä, mutta mitäs se haittaa, ku mieli on pirteä ku peipponen.
Koko viikko oli tarkotus valmistautua oikein hyvin matkaan, mutta ainahan se mennee niin, että viime tinkaan ne tavarat sinne laukkuihin vasta päätyy. Sen verran kuitenki etukätteen tuli tehtyä, että sain työkaverini, entiseltä ammatiltaan kampaaja, leikkaamaan mun hiukset. Ku kummallekaan ei ollu aikaa toistemme tykö iltasella ajella, tehtiinki sitte niin, että torstaina leimattiin ittemmä töistä ulos ja lukittiin mun työhuoneen ovi ja nips ja naps mun hiukset putoilivat työhuoneen lattialle. Olin varautunu harjalla ja kihvelillä töihin tullessani ja putsattiin parraamma mukkaan lattiat ja laitettiin tuolit sun muut entiseen malliin. Maanantaina siivooja naureskellen kerto, että perjantaina huonetta siivotessaan oli ajatellu, että kampaamoko huoneesta on tullu. Jonku verran oli hiustenpätkiä lattialta vielä löytyny, mutta kuulemma oltiin ihan hyvin siivottu noin niinku pääpiirteissään.
Perjantaina lähettiin koirien kans yhentoista aikaan liikkeelle. Ku mukkaan ei mahtunu ku kaks mun koiraa, olin jo hoitopaikat kyselly valmiiksi. Ajelin siis ensin Piitulle jotakuta viemään. Aukasin takakontin ja sanoin Piitulle, että voi valita, kenet ottaa ("Ei kuitenkaan Ellua, kun sen pittää mennä kehään"). Suosittelin Vincentiä, ku se tykkää leikkiä ja sinnehän se Vincent sitte jäi Ipun kaveriksi. Seuraavaksi ajelin Vilmalle ja sanoin, että saa valita Lunan tai Alman. Vilma otti Alman hoitoonsa, ku Luna muka haukkuu liikaa :) No, sieltä sitte ajelin kerrään Jennin, Vihtorin ja Nestorin kyytiin ja viimemmäksi sitte haettiin vielä Miia ja Justiki. Nestori sai matkata prinssin tavoin emäntänsä Jennin sylissä takapenkillä turvavöisä.
Eka kerran pysähyttiin Vaskikellosa ja hoksattiin ottaa kuva noista nelijalkasista matkaseuralaisista:
 |
| Luna, Justiina, Vihtori ja Ellu. |
 |
Nestori saa olla melekeinpä vappaana ku toiset
joutuu vaan häkisä seisoskelemaan. |
Siinäpä sitte ajeltiin jonku pysähyksen tekniikalla kohti Jyväskylää ja Toivakassa olevaa mökkiä. Pimiähän se ehti tietenki tulla, ku mökille päin käännyttiin. Tiet muuttu vaan kapeammiksi ja vaikiakulkusempisiksi, mutta niin vaan Googlemaps osas meijät ihan oikiaan paikkaan viiä. Olin siitä ihan ihmeissäni. Kun mökin pihalle ajettiin, oltiin kaikki ihan suu auki: Nuin ihana mökki!! Pihaa oli juosta, järvi vieresä, kota ja vaikka mitä sielä oli! Sisälle päästyämmä oltiin vielä enemmän ihastuksissamme. Aivan ihana mökki sekä sisältä että ulukua!! Ilta sitte vaan oleskeltiin ja nautittiin rauhasta. Saunottiin tietenki ja pari viinilasillista piti sen kaiken päälle vielä juopasta.
 |
| Tää mökki on ihana!! Kuva Miia Väänänen. |
 |
| Koiratki tykkäs ihan mahottomasti mökistä ja ulkona juoksemisesta! |
 |
| Takka <3 Kuva Jenni Isoniemi. |
 |
| Kävästiin välillä ihan pihalla :) |
Aamulla lähettiin Miian kans ajeleen kohti näyttelypaikkaa. Jenni jäi Lunan ja Nestorin kans nauttimaan mökin rauhasta ja ihanasta luonnosta.
Hurautettiin aika nopiasti perille ja raahattiin koirat ja tavarat kehän reunalle. Pikkuhiljaa siinä sitte alon Vihtoria harjaileen ja laittaan kehäkuntoon. Kehään päästiin lopulta ja hyvin meni liikkuminen, mutta pöyvällä taas Vihtorin pitiväistellä. Tuomari Tino Pehar (Kroatia) kokeili tosi taitavasti takapään eikä Vihtori pystyny juuri sitte tekemään mittään ylimäärästä ja rauhottuiki siinä. Siitä sitte liikkeelle ja hyvin se Vihtori aina menee. Tuloksena JUN ERI JUK1 SA ja lopulta PU-kehässä viides ja VARASERT!
 |
| Vihtori <3 |
 |
| "Me ollaan nyt täälä!" |
 |
| Ja nyt täälä... |
Narttukehää ooteltiin jonku aikaa. Aika menee kuitenki uskomattoman nopiasti, vaikkei oikein mitään teekään. Tai kyllähän siinä jottain tekkee. Sitä kastelee ja puunaa ja harjaa ja kampaa ja kastelee ja puunaa ja harjaa koiraa eikä siitä sen valmiimpaa koskaan tuu. Oikiastaanhan siinä vaan purkaa ommaa jännitystään...
Lopulta kuitenki päästiin Ellun kans kehään ja Miia Justiinan kans. Ellun liike oli todella laiskaa, kuten on viime näyttelyissä ollu. En saanu sitä millään eteenpäin ja Ellu näytti siltä, että vois olla vaikka kuussa mieluummin ku sielä kehäsä. No, kuitenki ERI sieltä tuli ja vielä AVK3. Tuomari pyysi vielä kokeileen, josko se Ellu kuiteki liikkus kunnolla, että ois voinu antaa SA:n, mutta eipä sitä Ellua edelleenkään huvittanu yhtään mikkään. Tuomari kuitenki tykkäs tosi paljo Ellusta, joten otti niin pattiin, ku se liikku tuomarin mukaan ku "dead dog". Justiinaki sai ERIn, joten päivä oli kuitenki tosi hyvä.
Aamulla sitte taas startattiin kohti Jyväskylän Paviljongia. Jenni kävi meijät heittämäsä, ku ilmottautu vapaaehtoseksi mökin siivoojaksi. Me sitte raahattiin tavarat ja koirat kehän reunalle alettiin ootteleen uroskehää.
Vihtorin kans sitte mentiin junnukehään ihan jo tuosta vaan. Tuomari Josie Foley oli vanha rouva, joka jutteli Vihtorille kaikenlaisia mukavia. Lirkuttelut ei kuitenkaan auttaneet, vaan Vihtori taas väisti takapään kosketusta. Sanoin tuomarille, että poika on vähä ujo. Kehän kierto meni hyvin ja tuomarin päätös oli lopulta EH ja junnuluokan kolmas. Arvostelussa oli kokonaista kaks riviä oikiastaan ei mittään ja olin siihen todella pettyny. Olisin halunnu tietää, mikä oli sen EH:n syy. Minä ku nääs oon niin tottunu, että Vihtori ei huonompaa ku ERI saa :) :)
 |
| Täsä Vihtori kehän jälkeen eikä oo milläsäkään mistään EH:sta :) |
No, äkkiä unohin koko jutun, ku sitähän piti taas alkaa jännittään seuraavaa kehää. Ja sitähän mää jännitin ihan sikana! Edellisen päivän "dead dog" -liikkumistyyli oli niiiiin muistissa. Varauduin siis päivään niin, etten antanu Ellulle ruokaa ku kissan pissan verran ja sehän autto. Elluhan kiersi kehän ku ainaki näyttelykoira! Pöyvälläki oli ihan kunnolla. No, ainahan se Ellu on. Tuloksena oli sitte tältä tuomarilta ERI ja arvosteluki oli ihan mukava, oisko ollu ihan viis riviä pitkäki!
 |
| Ja sitte ootellaan... |
 |
| Ellu puunattuna noin ja suunnilleen. |
 |
| Tytöt kolmistaan :) |
Justiina meni meijän eessä kehäsä (on aakkosisa ennen Ellu) ja meni kuten aina menee, upiasti ja nautiskellen. Ellun kans ku omaa vuoroa ooteltiin, seurattiin kun tuomari lirkutteli Justiinalle pöyvällä sitä tarkistellessaan. Näytti tykkäävän kovastikin tuosta neitokaisesta. Ja sitte Justiina saikin ERIn, voitti avonartut, sai SA:n ja lopulta oli PN2 ja sai SERTIIIIN ja VARA-CACIBIN! Silmät kyynelisä taas seurasin Justiinan ja Miian voittokulkua! Aivan ihana päätös näyttelyviikonlopulle!!
 |
| Siinä he, meijän voittajat! <3 |
 |
| Menestyjä-Justi <3 |
 |
Ja sitte takasi arkeen ja leivän kimppuun. Palkinnot on kassissa ja
oottelemma vaan Jenniä meitä hakemaan. |
Jenni tuli sitte meijät, koirat ja Justiinan palkinnot hakemaan ja lähimmä hurruuttelleen kohti Oulua. Matka tuntui menevän tosi nopeaa, vaikka lopulta 6 tuntia siinä Paviljongin ja Käpylänperäntien välillä meniki. Kilometrejä tuli 1100, mutta jokainen niistä kului mukavassa seurassa. Kiitos Miia ja Jenni aivan upiasta reissusta! Ja suuuuuuuri kiitos Sannalle mökin vuokrauksesta! Osasit valita tosi hyvä mökin. Todella harmi, ettet mukaan päässy. Mutta. Tuolle mökille meemmä vielä uudestaan ja sinä oot varmasti sillä reissulla mukana!
Tullesa vielä hain Alman Vilmalta ja Tomilta ja Vincentin Piitulta. Hyvin oli noillaki nelijalkasilla hoidossa menny. Kotona sitte olin jo ihan väsyny, mutta piti purkaa äkkiä kassit ja katella kamerasta kuvat. Nukkumaan mennesä ei väsyttäny juuri ollenkaan ja pyöriskelin aikani. Jossain vaiheesa alko joka ikistä lihasta pakottaan ja oli pakko ottaa lihasrelaksantti. No, se autto lihaksiin, mutta pään sisällä hurras siihen malliin, että viiden aikaan vasta olin unen saanu - ja kello herätti 5.30. Mutta ku oli mukavaa ollu, ei väsykään tuntunu töissä juuri miltään :)
On ne aina niin mukavia nuo näyttelypäivät! Näkee ystäviä ja uusia tuttavuuksiakin. Juttelua ja naureskelua sheltti-ihmisten kans ja jokaisen onnistumisesta ollaan onnellisia. Vaikka kahen päivän näyttelyreissu vei voimia, mieli on edelleenkin hyvä. Siitä sai voimia pitkäksi aikaa. Seuraavaa näyttelypäivää siis ootellaan jo kovasti.
 |
| Naapureita |
 |
| Meijän leiri |
 |
| Riikkaa naurattaa ja ketäpä ei. Mukavaa kun oli, oli hymy herkässä! |
Ja vielä päivän tähdestä, Justiinasta kuva:
 |
| <3 |
Ai niin, meinas unohtua: Semmonen pitää vielä edellisistä päivityksistä oikasta, että naapurin Hupi onki tyttökoira :)
Kommentit