Osallistuttiin sitten Alman kans viime viikonlopun Active Dogs ry:n eli oman seuran järjestämiin agilitykisoihin. Kolmelle radalle olin meidän ilmoittanut.
Aamulla jo lähtiessäni oli vähän olo, että tuleekohan kisoista mitään. Yön nukuin todella huonosti ja aamun touhuilu oli sellaista juoksentelua enkä päässyt rauhoittumaan ollenkaan. Kisapaikalla yritin rauhoittua lämppärilenkillä, mutta en saanut itseäni kunnolla kasattua. Eka rata (agilityrata) levähti käsiin jo toisella esteellä. Alma reuhahti miten sattuu ja muisti huomautella mua koko radan ajan. Toiselle radalle sain jotenkuten itseni kasattua, mutta en tarpeeksi. En saanut tuntumaa rataan juuri ollenkaan. Hypärin lähdössä tuntui suht hyvältä, mutta kun Alma tuli kepeiltä viimeisestä välistä ulos, turhautuminen nousi pintaan ja loppuradan ohjaukset olivat tosi löysiä. Kovin mukava maku ei suuhun jäänyt, mutta rutkasti sain kyllä oppia, mihin kannattaa kiinnittää huomio seuraavaan kisaan keskittyessäni. Edellinen ilta jo kannattaa rauhoittaa ja varsinkin kisapäivän aamu!
Tässä pari kuvaa todisteeksi, että kyllä me kisoissa oltiin :) Yhden videon lisäsin kuvablogin Agilityvideoita-kansioon. Siitä näkee, kuinka löysää menoa lauantaiset radat olivat :)
 |
| Kuva: Mika Juntunen |
 |
| Kuva: Mika Juntunen |
Kommentit