12. elokuuta 2011

Wow - ihanaa ratakiitoa!

Onpas ollu niin ihastuttava agilityviikko, ettei paremmasta väliä:

Alman kans käytiin kesätauon ensimmäisissä treeneissä maanantaina ja hymyssä suin ajelin kotiin sieltä. Neiti Säpäkkä yllätti minut vauhdillaan ja osaamisellaan kertaheitolla. Viime viikolla kävimme hallilla vähän kokeilemassa ja siitä oli vieläkin reidet ja takamus kippeinä. Kun sitten Alman vauhdissa yritin juosta, tuntui, että pitää ääneen huutaa kivusta, kun sattui niin pirusti. Mutta ei auttanut kuin kärsiä kipu, niin ihastuttavan ihanaa oli Alman kiitelyä seurata! Ja käteen jäi harjoiteltavaa: putkiin ohjaus on mulla edelleenkin, usean vuoden harjoittelun jälkeen, hakusalla! On se kumma, kun ei sitä usko, että loppuun asti on ohjattava eikä pysähyttävä tuijottamaan, meneekö se koira putkeen vaiko eikö!!!

Ja sitten Luna! Puoli vuotta ehti Luna tauolla olla ja alotinkin illan treenien jännittämisen jo töissä. Ja wow, Luna toimi kuin unelma! Ei ottanut turhia askeleita, esteet mentiin nuolten ja vauhtiakin oli tullu lisää! Juoksu oli keveää ja helppoa! Ensimmäinen rata mentiin osissa, mutta toinen sitte jo kokonaan ja suht täysillä. Oma töppi oli kepeillä, mutta sekin lopulta hantlanttiin. Voi vitsi sitä onnen tunnetta! Ja edelleenkin mulla on aivan  mahoton into päällä ja onnen hymy huulilla!

Kaikesta tästä innostuneena ilmottauduin KASin kisoihin elokuun lopulle (ekat kisat tänä vuonna!). Ja Päivi sai minut vielä ilmottautumaan Active Dogsin minijoukkueeseen piirimestaruuskisoihin. Sitä ehkä vielä kisoissa katkerasti kadun, mutta olokoot! Ja nyt sitte treeniä, treeniä ja vielä kerran treeniä. Noitten neitien kanssa on aivan ihastuttavan ihana harrastaa!!!

7. elokuuta 2011

Nipa hoidossa

Niin se sitten on, että mullakin loma loppuu. On ollu kyllä ihan mukava kolmeviikkonen, vaikken juuri missään ole käynytkään. On ollu aivan ihana keskittyä koiriin ilman aikatauluja. Viimeinen lomaviikko onkin ollu tosi liikunnallinen: tunnin lenkkejä Annalankankaan hiekka-/kangasmaastoissa tehty joka päivä ja sen lisäksi vielä Rajakylän pyöräteitä ja nurmikoita tallottu toinen mokoma. Ihmettelen vain, miksei käveltyt kilometrit näy puntarissa kilojen putoamisena (- eikös ne suklaa ja makkara lasketa nykyään jo vihanneksiksi?)...

Olen saanut nauttia viikon verran kolmen koiran hoitamisesta. Tervosen Maaritin Nipa tuli viime sunnuntaina kesälomaileen meille ja täytyy sanoa, että osaa olla ihana neiti! Heti eka päivänä kaikki menetimme sille sydämemme! Nipa-Nipsukka on maailman rauhallisin trikkineitokainen, joka tykkää rapsutuksista ja osaa myös pitää huolen, että niitä saa :)

Nipa

Nipa nukkuu
Ensimmäisenä päivänä Nipa seisoi portin edessä tuijotellen ulko-ovea ja ensimmäinen yö meni Vilman sängyssä, kun ei osannut vielä yläkerrassa rauhottua. Toisena päivänä jo unohtui oven tuijotus, mutta levoton oli vielä. Kolmantena päivänä rauhottui, mutta esim. parkkipaikalla hyppeli jokaista autoa vasten - josko nyt jo pääsisi kotiin. Joka päivä olemme käyneet Annalankankaalla lenkillä, kun näytti, ettei Nipa osannut kiinni ollessaan pissata ja kakata. Loppuviikosta annoin Nipan juoksennella myös rauhallisimmalla pyöräteillä irti ja onnistuihan se pissaaminen sitten täällä Rajakylässäkin :) Perjantaina jo tuntui, että Nipa on rauhottunut ja meijän lauman ottanut omakseen. Koko viikon on kulkenut perässäni kuten Alma ja Lunakin. Pari päivää on nyt Alma yrittänyt saada Nipaa leikkimään, mutta sitähän kiinnostavat vain kärpäset, jotka meillä pörräävät :) Kuitenkin, sekä Alma että Luna ovat ottaneet neidin kaverikseen ja elo on sujunut paremmin kuin hyvin! Kiitos, Maarit, että annoit meille mahdollisuuden tutustua Nipaan! Meille tulee kaikille ikävä, kun se omaan kotiinsa palaa!

Luna-Lupsukka, Nipa-Nipsukka, Alma-Apsukka :)
Luna pudottaa turkkiaan minkä ehtii. Nahkasheltti kai siitä pikkuhiljaa tulee. Ja Almaltakaan ei enää pohjavillaa löydy. Molemmat koirat ovat olleet raakaravinnolla nyt jo toista kuukautta ja se näkyy positiivisesti painossa sekä käytöksessä. Luna leikkii ja on paljon pirteämpi kuin ennen pennutusta. Pöhötys on hävinnyt molemmilta ja ovat palanneet pentuasteelle molemmat - välillä liiankin leikkisiä ovat :)

Pikkuhiljaa tästä tytöstä tulee karvaton...
Luna kävi Kyllösen Jarmolla käsittelyssä ja nyt näyttää olevan neiti kunnossa. Ei peitsaa enää ja liikkeet ovat sulavia. Tulevalla viikolla alkaa molemmilla taas ohjatut agilitytreenit ja odotan niitä kuin kuuta nousevaa! Ihana päästä kokeilemaan, mitä Luna muistaa puolen vuoden agilitytauon jälkeen.



Agilitytykkimme Alma :)

Ai niin, Alman kanssahan kävimme möllikisoissa pari viikkoa sitten enkä ole ennen ollut täysin katastrofaalisen suorituksen jälkeen niin hyvällä tuulella. Radalla jo nauratti, kun Alma innoissaan ohitti kaikki putket - tietenkin mun täysin väärillä ohjauksilla :) Mutta hauskaa meillä oli ja se oli pääasia. Täältä voit käydä katsomassa sen surullisen/iloisenkuuluisa videon :) Videon kuvannut Mettovaaran Vuokko.