2. lokakuuta 2018

Pennut seitsemän viikkoa - hui!

Kun nyt tässä odottelen, että pentujen iltavilli loppuu ja lysähtävät nukkumaan jokainen, ajattelin muutaman sanan kirjoittaa ja kuvan lisätä...

Pennut ovat jo seitsemän viikon ikäisiä ja kohta on luovutuksen aika. Vaikka kuinka väsynyt olen ollut ja monta kirosanaa suustani päästänyt tässä yli seitsemän viikon aikana, kyllä jälleen kerran plussan puolelle tämä aika jää. Niin paljon iloa, eloa ja rakkautta pennut ovat tähän taloon tuoneet. Ikävä jo hiipii mieleen, kun niistä täytyy erota. Tämä pentue on pitänyt minut tolokussani läpi raskaan ajan, jonka siskoni poismeno toi. Ne ovat olleet "heaven-sent", kuten ystäväni minulle sanoi.

Olen ollut väsynyt ja suruissani suuren osan pentujen kasvuajasta, enkä ole jaksanut blogiakaan päivittää. Nyt kuitenkin elämä on jatkunut suurin piirtein normaalina, ja jonain päivänä aion kertoa ja lisätä kuvia siltä neljän-viiden viikon ajalta, jolloin en mitään ole kirjoittanut.

Kuvia, vihdoinkin!


Tänään kävi Justiina (Violetdream Celica) emäntänsä Miian kanssa katsomassa pentuja ja samalla Miia otti ihania kuvia (Kiitos Miia!). Tässä muutama niistä teidänkin ihailtavaksenne.

Ensin istumakuvia, pojat ensin:

Usko



 Toivo



Onni


Unelma


Lahja



Ja sitten seisomakuvia samassa järjestyksessä. Näiden ottamisessa olikin sitten enemmän haastetta, kun pöydällä seisominen tahtoi niin jännittää. Ja harjauksesta huolimatta karvat näköjään sojottavat osalla minne sattuu. :D

Usko



Toivo



Onni


Unelma


Lahja