15. kesäkuuta 2018

Iloa ja surua

Ensin ne surulliset uutiset.

Sain keskiviikkona ystävältäni Päiviltä suruviestin, että Milo-shelttinsa on päästetty koirien taivaaseen. Milo oli 15 v 8 kk täyttänyt hieno herra, joka ainoa sairaus oli sydämen vajaatoiminta, jota lääkittiin. Vanhuuden vaivoja ei juuri ollut, mutta lopulta ei juuri jaksanut mukana kulkea.

Milo on se sheltti, joka rakastutti minut tähän ihanaan rotuun. Kun ensimmäisen kerran näin tämän shelttipojan, rakastuin sen rauhallisuuteen, viisauteen ja ihanaan katseeseen. Olin aivan mykistynyt, kun näin sen lenkille lähtiessämme hakevan Päiville lenkkarit valmiiksi. Ahnekin se oli. Keittiöön kun emännällä tai isännällä askel kävi, siellä oli jo Milo valmiina odottamassa herkkuja. Milo ei koskaan ärhennellyt kenellekään, ei vastaan tuleville koirille. Se tiesi, kuka se oli, eikä ollut tarvetta minkäänlaiseen pullikoimiseen. Milo sai todella paljon rakkautta, ja sitä myös antoi. Voin vain kuvitella surun, jota nyt Milon poismeno emännälleen ja isännälleen on tuonut. Vaikka sitä tietää, että joskus se eron tilanne eteen tulee, tulee se aina liian aikaisin. Toivon niin sydämestäni voimia Päiville ja Keijolle! 

Vanha herra <3
Kuka voisi tuota katsetta vastustaa!
Milo 2-vuotiaana.
Milo-poika marjassa. Oma poimurikin näyttää hänellä olevan.
Ja minun tietenkin piti se sheltti itselleni saada. Kävimme myös näytillä Milon luona ja kyllä hän taisi Lunan hyväksyä.

Iloiset uutiset seuraavaksi

Meillähän on tässä viime päivät ollut aikamoiset orgiat meneillään. Juoksusia narttuja on ollut talo täynnään. On ollut meneviä, juuri meneillään olevia sekä tulevia tärppejä. On ollut apua vastaanottavia narttuja ja apua antavia narttuja. Huumori on jälleen kerran ollut koetuksella. 


Päivin juoksuinen Bella (Kiitäjän Charlotta) tuli myös poikalauman keskeltä meille rauhaan. Tai no, rauhaan ja rauhaan... Ensin otti apua vastaan, ja tärppien ohi mentyä, siirtyi auttajien joukkoon. Lilja-pennullakin oli jo kunnon otteet, kun Adaa avusti. 

Bellalla ja Almalla on YYA-sopimus

Mutta. Olihan tällä tarkoitusta muutakin.  Adan juoksuja olin odotellut jo pitemmän aikaa, ja kun se meille tuli muitten juoksuhuuruisten joukkoon, alkoivat ne sitten silläkin. Ja eikus odottamaan tärppipäiviä. Hiukan oli hankala tietää, milloin ne tosissaan tulivat, kun kaikki hyppivät toistensa päälle eikä välttämättä sillä autettavalla edes tärppejä ollut. Mutta kyllähän se sitten selvisi, kun Adaa vähän tutki. Niinpä sitten Ukkis (Usvatar Dominic) sai jälleen kerran Violetdreamin neitokaisen etutassujensa väliin ja rakkaus roihahti todella pian. Adakin tuntui nauttivan Ukkiksen otteessa. Sitä vaan ihmettelin, että ensimmäisellä kerralla eivät edes toisiaan katsoneet, joten en siitä rakkaudesta pysty ihan varma olemaan. Viimeisellä astutuskerralla kun olivat nalkissa, kääntyivät vihdoin viimein toisiaan katsomaan. Kaiketi halusivat tarkistaa, että oliko sittenkään oikea valinta. No, tuossa vaiheessa asialle ei kyllä enää mitään olisi voinut tehdä. Ja kyllä siinä joka kerta jonkunmoinen lempi leiskui,  se kummastakin näkyi.

Niinpä sitten odotellaan elokuun alkupuoleen saakka näitten kahden lemmenleikkien tulosta. Tässä muutama kuva tästä nuoresta parista.

Ukkis:



Ada-ihanainen: