10. syyskuuta 2017

Vastauksia kommentin lähettäjälle

 
Justus ja Sylvi


Kiitoksia ensinnäkin kysymysten lähettäjälle! Ajattelinkin vastata tähän, jos jotakuta toistakin nämä asiat kiinnostavat. Vastaan siten, miten itse shelttejäni ruokin ja miten itse olen asiat kokenut.   

Kysymys: Voiko koiraa pitää omalla pihalla vapaana (asun siis maalla ja aika pienellä paikkakunnalla) vai tarvitseeko se aitauksen?

Vastaus:  Sheltin voi hyvinkin opettaa olemaan vapaana pihalla, vaikka ei aitaa olekaan. Useampi kasvattini asuu omakotitalossa, jossa ei ole aitaa pihalla, ja hyvin ovat oppineet rajat eivätkä niitä ylitä. Tietenkin pitää olla tarkkana, ettei joku ohi menevä koira tms. pääse viemään liikaa sheltin huomiota  ja innosta perään lähtemiseen. Eli rajat pitää olla sheltillä hyvin hallussa, että sen uskaltaa esim. yksin ulos jättää. Aitaus tietenkin helpottaa omistajaa ja onhan se turvallinen vaihtoehto.

Meillä on aidattu piha ja portti saattaa aueta itsekseen. Kun koirat sen huomaavat, ne vaan jäävät aukinaisen portin eteen tyhmänä tuijottamaan, mutta eivät lähde pihalta pois. Alma saattaa kyllä ampaista tiellä liikkuvan hevosen tai koiran perään, ja vetää sitten tietenkin koko muun porukan perään. Mutta jos ei mitään näy, siinä ne vaan seistä tököttävät ja odottavat, että laitan portin kiinni.

Kysymys: Millainen ruokavalio shetlanninlammaskoirilla yleensä on? Eli syökö paljon viikossa/päivässä? Ja tarvitseeko paljon "oheisruokaa" (eli lihaa yms nappuloiden lisäksi)?

Vastaus: Meillä kaikki syövät kaksi kertaa päivässä, aamulla, kun herätään ja illalla lenkin jälkeen. Sylvikin on nyt muuttanut kahteen kertaan päivässä. 

Annan nappulaa ja lihaa, puolet nappulaa ja puolet lihaa. Nappuloita annan vanhemmille 0,5 - 0,75 dl/kerta. Lihaa en ole punninnut, mutta saavat broileria, nautaa, naudanmahaa, sisäelimiä ym. Annan myös broilerin siipiä, kalkkunan kauloja ja joskus naudan rustoluuta yhtenä ateriana. Possua en ole antanut pitkiin aikoihin, kun Lunalla menee siitä maha kuralle heti.

Tällä hetkellä on meidän koirillamme ruokavalio hyvällä mallilla. Pystyn syöttämään samaa ruokaa kaikille, aikuisille aikuisten ja pennuille pentujen ruokaa. Välillä minulla oli neljälle koiralle kolme eri ruokaa.

Jokainen sheltti on yksilöllinen. Joka sopii tälle sheltille, voi olla huono vaihtoehto toiselle. Pelkällä nappulallakin voi koiransa ruokkia. On kuitenkin seurattava, mikä ruoka ja ruokavalio on omalle sheltille se paras. Yhtä ja oikeaa ruokavaliota kun ei ole olemassakaan.

Kysymys: Miten voisi suojata mm. sähköjohtoja koiralta ja onko sheltit herkkiä haukkumaan? Eikös ne ole aika "herkkiä" maistelemaan kaikkea ja netissä on myös puhuttu että sheltit on helposti haukkuvia ilman koulutusta...

Vastaus: Pentuna koira maistelee ja puree vähän kaikkea. Toiset eivät innostu muista kuin leluista, toiset taas maistelevat kaikkea. Minulla ei ole pennut koskaan innostuneet sähköjohdoista, mutta kaikkea muuta on kokeiltu. Crocsit ovat ne kaikkein mieluisimmat. Sylvi nyt puree ihan mitä vaan, joten olen ottanut varmuuden vuoksi aina sähköjohdot irti ja nostanut piiloon, kun en ole itse kotona. Olen kuullut, että johtoihin on laitettu pippuria tai valkosipulia, mutta en osaa sanoa, kuinka hyvin ne toimivat. Ehdottomasti kuitenkin kaikki johdot kannattaa ottaa irti seinästä, jos ei itse ole kotona vahtimassa, mitä pentu tekee. 

Meidän koirat ovat herkkiä haukkumaan. Asumme sen verran hiljaisella paikalla, että kaikki ylimääräinen, esim. hevonen tai toinen koira tiellä aiheuttaa mahottoman mölinän. Autoja ja ihmisiä eivät kuitenkaan hauku pihalla.

Meille ei pääse tulemaan niin, ettenkö sitä tietäsi jo siitä, kun auto ajaa pihaan tai viimeistään silloin, kun portti aukaistaan. Kun vieras on vastaanotettu, koirat hiljentyvät. Paitsi Luna, joka hakee huomiota ja odottaa vieraalta rapsutuksia. 

Jotkut sheltit eivät hauku juuri ollenkaan. Ada (Alman pentu, joka on tyttärelläni) asuu kerrostalossa eikä hauku ollenkaan. Kun Ada uuteen kotiinsa meni, Vilma opetti sen olemaan haukkumatta, ja se osaa sen todella hyvin. Lenkilläkään ei ääntä päästä. Meille tullessaan Ada kyllä haukkuu, esimerkin näyttäjiä kun täällä on. Yhden sheltin voi hyvinkin opettaa olemaan haukkumatta, mutta useamman kanssa on hiukkasen eri juttu :) Varmasti tuo minunkin lauman hiljaiseksi saisi, mutta kun yksikseni noitten shelttien kanssa asun, olen tottunut haukkumiseen enkä ole saanut asialle mitään tehtyä.

Tässä nuo viisi shelttiäni odottelevat, että pääsisivät jo yläkertaan nukkumaan. Lunaa ei kuvassa olo juuri kiinnostanut. Alma odottaa, että pääsisi sohvalta takaisin sohvatyynyn päälle nukkumaan. Kolme keskimmäistä vaan tekevät, mitä pyysin, eli "tässä me maataan, otahan se kuva" :)

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi, kiitos että vastasit kysymyksiin ihan postauksen muodossa! <3 :)

Kyselisin vielä muutaman kysymyksen (jos jaksat vastata).
Eli miten shelttien "valjastus", siis millaisen taluttimen ja pannan/valjaat suosittelisit hankkimaan?
Niitähän on kumminkin monenlaisia, jotkut tykkää käyttää pantaa ja toiset taas valjaita, joten kumpaa suosittelisit shetlanninlammaskoiralle?
Onko suosituksia, että taluttimeksi flexi vai ihan "perus talutin"? Mielipiteitähän on monia, mutta sheltti harrastajalta kuulisin sen sun mielestä parhaimman vaihtoehdon! :)

ISO kiitos, jos jaksat vastata näihin vielä (vaikka täällä kommenttien puolella)! Rapsutukset ja terkut koiruuksille.. ;) <3

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Itse käytän koirillani pantaa. Parit valjaat minulla on, mutta kun koirani kulkevat suurimman osan lenkeistään metsässä vapaina, en niitä ole käyttänyt pitkiin aikoihin. Valjaat on varmasti ihan hyvä valinta, jos esim. hihnalenkeillä kulkee ja jos koira vetää. Se on vähän, mistä itse tykkää ja miten koira lenkillä käyttäytyy. JOs vetää pannassa koko ajan, on varmaan valjaat parempi valinta. Mutta tämä on jokaisen sheltin omistajan oma valinta. Kumpikin on hyvä :)

Ehdottomasti taluttimeksi ihan perushihna! Hihnassa ollessaan koira pystyy "lukemaan" paremmin ohjaajaa ja myös on muutenkin paremmin omistajan ohjauksessa. Jos suoraan sanon, flexit ovat vihoviimeinen keksintö taluttimeksi. Niitä minulla ei edes ole. Flexin päässä koira ei ole hallittavissa samalla tavalla kuin hihnan päässä. Ja tosiaan koiran ja omistajan välillä on ihan erilainen yhteys hihnan kanssa. Saat koiran äkkiä "ruotuun" sen avulla, pystyt ohjaamaan koiraa paremmin hihnassa jne.

t. Kaija

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos vielä että vastasit näihinkin, ilo huomata että kokemattomampia halutaan auttaa! <3 Ehdottomasti paras asia täällä netissä, kun saa niin "helposti" apua muilta joilla (ehkä, tai aika varmasti) on enemmän tietoa. :)

Kysyisin vielä että millainen ja minkä pituinen hihna olisi hyvä? Niitähän on nylontaluttimia ja nahkataluttimia yms ja kokoakin löytyy montaa eri sorttia! :D

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Minulla on nyt Hurtan köysitaluttimet kaikilla, pituus 180 cm, oisko paksuus joku 0,5-0,6 cm, en muista tarkkaan. Ne saa helposti selvitettyä, kun menevät solmuun. Viiden koiran kanssa ne tosiaan menevät :) Jos on vaikka yksi nahkahihna yhdellä, sitä solmua ei tahdo millään saada auki. Mutta yhden koiran kanssa ei oo varmasti väliä, minkälainen se on. Pääasia, että tuntuu itseltä ja koiralta hyvälle. Se vahvuus eli paino kannattaa katsoa. Jos on liian painava, se saattaa koiralla tuntua ikävältä. Nahkatalutin on varmastikin ihan hyvä. Se mulla oli Lunalla, siis sillä vanhimmalla, kun pentuaika meni ohi. Nyt en sitä juurikaan käytä.