25. maaliskuuta 2017

Justus reppii verhoja - pentu kotona!

No niinpä se päivä sitte vihdoin viimein koitti ja Justus (Susadan Just On Time) tuli kotiin. Justus tuli mulle sijoitukseen Ainilta ja Tiinalta (Susadan kennel).

Tänään tämän Justus-ihanuuden sitten Suvannon Eilan luota hain. Justus istui Henrin sylissä matkan ja nukkui rauhallisesti välillä katsellen ympäristöä eli auton sisustusta. En tiiä kauhistuko sitä auton siivoa, kun pisti silmänsä kiinni ja nukahti vai oliko vaan kyyti niin tasaista. Kotiin kun tultiin, annettiin meijän lauman ulkona haistella Justusta ja jätettiin ne sitte ulos.

Jännitin kovasti, miten Justus uuden kotinsa ottaa. Matalana kuleskeli haistellen ihan kaikkea noin varttitunnin. Annoin vettä ja ruuan ja meni n. 2 sekuntia ja Justus hyppäs omaan sänkyynsä ja alkoi leikkimään. Ihan oikiasti meno oli ihan mahotonta. Juoksenteli pitkin poikin lattioita. Hyppäs välillä sänkyyn leikkimään leluilla. Kun näin hyvin meni, päästettiin jo sisälle portin taakse tuotu muu lauma yksitellen tutustumaan Justukseen.

Meillähän on pari porrasta alakerrasa huoneitten välillä. Alussa Justus ei arvannu niitä nousta tai laskeutua, mutta eipä siinä menny kauaan, ku ne jo juostaan ylös ja alas. Ja minä vähä eppäilen, että voin muutenki ootella vaikka ja mitä tuolta pojalta. Se tutustuu välillä vähä liianki rohkeasti ympäristöön. En nytkään yhtään tiiä, missä se oikein. Onneksi nyt ei meillä täälä alakerrasa oo mitään vaarallisia juttuja. Saa siis kierrellä. Ja muuten, verhoja se on jo repiny sekä yhen tuolin päällä oleva peitto saa kovaa kyytiä...














Luna siis pääsi ensimmäisenä portin takaa. Se juoksi suoraan keittiöön ja luuli saavansa ruokaa. Kun se saatiin ruokaa kinuamasta keittiöstä olohuoneeseen, se vaan äkkiä haisteli Justuksen ja oli vähä sitä mieltä, että sitä ruokaa pitäs saaha. Alma pääsi seuraavana. Se kävi haisteleen Justuksen ja oli vähä niinku "niii-in, entäs sitte?". Ellu pääsi seuraavana, haisteli Justusta äkkiä ja siirty noin metrin päähän tuijottamaan. Näytti ihan niinku ois pelänny Justusta tai ei ainakaan sen enempää kiinnostusta osoittanu. Vincent juoksi suoraan keittiöön ja ku se kutsuttiin sieltä, haisteli Justusta, mutta silläki oli jotain muuta mielesä. Kaikki meni siis hyvin. Justus ite oli ihan innossaan. Jokaista se yritti saada leikkimään kanssaan, mutta eihän se noista aikuisista vielä sitä pentumoodia päälle saanu.

Vincent oottelee vuoroaan portaikossa :)

Lunan mielestä lelut on hänen...
"Ei muuten oo", sanoo Justus.
"Tänne mää aion päästä mahollisimman pian!"
"Taasko sulle pittää sanoa, että lelut on MUN!"
"Voi huoh! Taasko meillä on tuommonen rääpäle!" Ellu se niin kovasti
tykkää pennuista ;)

"Mää oon mää ja muut ei oo mittään!"

Nukahtihan se vihdoin - huoh!
Justuksen meille tulohan meni niin, että: Näin Ojalan Tiinan sivuilla päivityksen, jossa etsivät yhdelle Suvannon Eilan luona syntyneelle pojalle sijoituskotia. Tämä poika kiinnosti kovastikin taustoineen kaikkineen, mutta ku olin etsiskelly trikkinarttua, en -urosta, sivuutin koko asian. Tai ainaki luulin sivuuttaneeni... Jonneki sydämen sopukkaan se ajatus kuitenki jäi ja sillon tällön kävin kuvaa Tiinan sivuilla kattomasa. Ja lopultahan mun piti sitte laittaa viestiä Tiinalle ja Ainille. Kattelin kännykkää, onko siinä äänet päällä  ja päivittelin kaikkea mahollista, ku viestiä oottelin, josko vielä pentu ois vapaana. Kun sitte Aini soitti ja kerto, että pentu on vapaana ja mun ois vielä mahollista se saada, ette usko, kuinka onnellinen olin! Kävin poikaa kattomasa ja tiesin, että tämän pojan mä otan, jos vain suinkin sen saan! Tiiättähän tunteen, ku joku pentu iskee sydämeen ihan täysillä ja siihen rakastuu joka solullaanki? Tämä oli just sitä! 

Kun sain kuulla, että tämän ihanan pojan sijoitukseen saan, mietin kovasti  sille nimeä. Selailin vaikka kuinka monen nettisivun nimilistoja, mutta mikään ei kolahtanu. Ku sitte illalla menin nukkumaan ja nukahdin, heräsin yhtäkkiä ajatukseen, että pojan nimi on Justus. Yritin taistella vastaan, mutta hävisin sen taistelun enkä ajatellu enää muita nimiä. Tiina sitte hoksautti, että sopii hyvin, ku kennelnimi on Just On Time ja huomasin sitte, että siitä saa toisenki sopivan yhdistelmän Just Us.

Miljoonat kiitokset teille Eila, Aini ja Tiina tästä ihanasta pojasta! Teitte yhestä kasvattajasta toooosi onnellisen!

Ei kommentteja: