15. joulukuuta 2016

Ilon, valon, sydänten ja sielujen kreivit - luukku 15

E-pentujen syntymää odoteltiin kovasti. Alma on oma säpäkkä itsensä ja vasta viimeisinä päivinä ennen synnytystä alkoi läähätteleen ja makoileen. En käyttänyt Almaa ollenkaan röntgenissä, kun luotin saamaani tietoon, että neljä pentua on tulossa. Lillebergin Päivi lupautui kätilöksi ja Vilmakin tuli kotiin odottelemaan pentujen syntymää. En saanut lämpöpiikkiä nyt ollenkaan kiinni. Iltasella ihmettelin, kun Alma alkoi yhtäkkiä läähättämään enemmän. Vein sen yläkertaan ja soitin Maikille ja ihmettelin, kun Alma tärisi ihan mahdottomasti, mutta sitä lämpöpiikkiä ei ole tullut. Maikki rauhotteli minua ja oli hiukkasen sitä mieltä, että kyllä jotain alkaa nyt tapahtumaan.  No siinä jutellessamme Alma alkoikin supistelemaan ja köyristi jo selkäänsäkin. Eipä muuta kuin puhelu loppu ja uusi puhelu Päiville. Päivi tuli ja Alma alkoi synnyttämään suht pian. Ensin tuli merlepoika, seuraavaksi trikkipoika - ja Alma alkoi nukkumaan. No, odoteltiin siinä jonkin aikaa ja pesinkin Alman. Päivi lähti kotiin ja me Vilman kanssa mentiin alas naureskellen, että nyt se Alma sitten alkaa tekemään lisää. Ja kun mentiin ylös, siellähän olikin Almalla täysi tohina meneillään ja pyöräytti kolmannen pojan. Taas Alma rauhoittui ja hoiteli pentuja. Me mentiin taas alakertaan nauramaan Vilman kanssa ja kun tultiin ylös, sieltäpä se neljäs sitten tulla tupsahti. Silloin sanoin Almalle, ettei enää meitä näin naurattaisi ja jännityksessä pitäisi. Ja siihen ne pennut sitten jäi, neljään poikaa, kolme trikkiä ja yksi merle. 

Äiti ja pojat
Vincent-vauva <3
Yksi pojista oli mustaakin mustempi. Tämä poika sai nimen Niila.
Kuten jo kerroin, tässä pentueessa oli jo ennen syntymää jotain. Ne ikäänkuin huokuivat rakkautta jo Alman massussa. Alman tiineysaikana jo tiesin heti kolmelle kodit. Olin kommunikointikurssilla tavannut Virpin. Kun hänen kanssaan ensimmäistä kertaa juttelin, olimme jo ystäviä. Ystävyys jatkui, soittelimme toisillemme ja ystävyys jatkuu edelleen. Samaten olin jutellut puhelimessa Pessin Marjan kanssa. Marja on taiteilija ja olen saanut häneltä ihanan voimataulun. Marja on myös henkisen tien kulkija ja häneltä olen saanut tässä parin vuoden aikana voimaa ja ratkaisuja moneen asiaan. Kolmas oli ihanan Kuukorento-kaupan Maarit Viiri, joka oli minulta pentua kysynyt jo aikaisemminkin ja nyt tiesin, että yksi pentu on heidän. Jotenkin nämä ihmiset vaan kerääntyivät ympärilleni enkä voinut onnellisempi olla, kun jokainen pennun minulta halusi. Neljännen pennun kotia mietin pitempään, mutta sekin lopulta sai ihanan kodin Emilian ja Artturin luota täältä Oulusta.

Voimatauluni <3
Niila oli heti niiiiiiiin Virpin poika <3
Niila-poika pienenä.
Tämä poikapentue oli aivan mahdoton. Riiviöivät ja sekopäinä juoksentelivat pitkin poikin lattioita. Pissaa oli joka puolella ja melkein elin moppi kädessä koko 8 viikkoa, jotka ne kotona olivat. Pissapaperit eivät pysyneet paikoillaan ja ne revittiin ja niitä kuljetettiin huoneesta toiseen. Toisaalta olivat kuitenkin todella rauhallisia ja varsin nopeita oppimaan uusia asioita.

Niila
Valo
Leopold
Vincent
Tämä pentue opetti minulle elämästä aivan huikean paljon. Opin kärsivällisyyttä, läsnäoloa (pakostakin, kun sitä vauhtia riitti :)), anteeksiantoa ja anteeksisaamista. Opin myös uskomaan ja luottamaan itseeni ja sydämeeni. Se rakkauden tunne, joka niistä oli jo Alman massussa ollessaan huokui, on ilmennyt monella tavalla uusissa perheissään. Ne ovat hoitajakoiria joka ikinen <3

Tarkoitus oli jättää kotiin tummin, tekonimeltään Edwy, mutta sepä näytti kasvavan isoksi, joten Virpi sai siitä Jokisen Ollille, nahkacollielle, ja kissoille hyvän kaverin. Albertia eli Vincentiä mietin myös, mutta kyllä sen paikka oli Marjan luona, se oli jotenkin ihan selvää. Vincent kävi välillä asumassa meillä, kun elämä heitteli Marjaa sen verran lujaa. Loppujen lopuksi Vincent meni Ivaloon vaaroille ja tuntureille juoksemaan. Nythän Vincent on palannut kotiin meille ja nyt minun omani. Valo on opetellut kauppa-apulaisen hommia Kuukorennossa ja Leopold sulostuttaa olemuksellaan Emiliaa ja Artturia.

Valo <3
Niila <3
Vincent <3
Leopold <3

Ei kommentteja: