22. joulukuuta 2016

Hurraa, mitä elämää! - luukku 22

Aekamoista hulinaa meillä sitten oli. 7 pentua, kaksi äitiä ja kaksi äidiksi haluavaa. Ei ollut vapaa-ajanvietto-ongelmia. Ei tarvinnut miettiä, heittäytyisikö sohvalle katsomaan tv:tä vai lukisiko kirjaa omassa sängyssä. Ei tarvinnut juuri edes siitä oikeasta siivoamisesta haaveillakaan, sen verran siivous keskittyi vain lattioitten pesemiseen. Pekko ja Oskari olivat todella kiinnostuneet lahkeissa roikkumisesta ja se hiukkasen tuota lattianpesuhommaa hidasti. Ja kun jaloissa vipelsi useampi karvapallo (enkä tarkoita tällä niitä pölypalloja), seuraavan askeleen ottaminen aiheutti välillä suuria hankaluuksia.

Siirsin siis Impin lapset alakertaan, kun olivat pariviikkoisia ja silmät olivat auenneet. Meillä oli olohuoneen nurkassa koirien rivitalo, jossa oli kaksi asuntoa. Osoitteen Käpylänperäntie 87 as 1 asuttivat Kerttu ja Pekko ja asunnossa nro 2 asuivat Ada, Stella, Lyyti, Salli ja Oskari. Ulkopuolella touhuilivat Luna ja Ellu. Impi viihtyi lastensa asunnossa, Almasta ei aina edes havaintoa ollut.


Ensin pääsivät Alman pennut suureen maailmaan, kun aitaus purettiin. Kun Impin lapset oppivat kävelemään kunnolla ja näyttivät kiinnostuneen enemmänkin muista, pääsivät nekin muitten joukkoon. Alussa Kerttu ja Oskari olivat aivan kauhuissaan, mutta aika pian niistäkin se pentujen leikkivaihde löytyi. Pekkohan oli tosi pullea poika pienenä, joten oli aina jäljessä juoksuun lähdössä. Muut vipelti jo keittiössä, kun Pekko vasta kaasutteli lähtöön olohuoneessa. Kun se siitä hiukkasen kasvoi, alkoi sitä vauhtiakin löytymään - vaikka pullukkana pysyikin.

Pekko Peikonpoika silmät avoinna <3
Kerttu <3
Näin syötiin alussa, kunnes meni niin, että pari ahneinta söivät
kaikkien ruuat.
Lopulta oli pakko laittaa jokaiselle omat kupit. Ja hyvin pian piti vielä
erottaa aidalla Salli, Kerttu ja Tyyne, kun olivat sellaisia hitaita maistelijoita,
Aidan takana ahneimmat Pekko, Lyyti ja Oskari oman ruokansa syötyään
yrittivät yhdessä kaataa aitaa tai jostain kautta päästä neitosten ruuille.
Kenkä saa kyytiä.
Tappelu! Tappelu!
Hmm, mitähän tästä ajattelisi...
Vielä sitä mahdutaan sänkyynkin.
Tossun vuoro. Näitä mulla meni kaksi paria näitten pentujen aikana.


Nukkumapaikka tämäkin :)
Pekko <3
Kerttu ja Pekko melkein 7 viikkoa <3
 Alman pennut 8 viikon ikäisinä. <3 Ada, Tyyne, Salli, Lyyti ja Oskari.
Niin se meillä taas koti hiljeni. Ada jäi kotiin. Tai no, meni Vilma-tyttäreni ja Tomin luo asumaan kaupunkiin, mutta on edelleen nimissäni. Stella lähti Kokkolaan Palosaaren perheeseen, Lyyti Vihantiin Kotilan perheeseen, Oskari Sodankylään Merjan ja Jarmon luo ja Salli Mäntylään Ouluun Erikan luo. Pekko lähti Ivaloon Marjan luo Vincentin kaveriksi ja Kerttu Miian ja Miron luo Ouluun. Kaikki saivat jälleen kerran aivan ihanat kodit. Syyskuussa jo nähtiin pentutapaamisessa ja olihan kaikista tullut aivan ihania tyttöjä ja poikia. 

Tässä ne kuvassa, jotka vielä olivat paikalla. Vasemmalta Salli, Lyyti, Aada,
Luna, Ellu, Alma ja Stella hiiviskelemässä kuvasta pois. 

Pikku-Kerttu <3
Näistä pennuista on paljonkin kuvia. Laitan niitä jossain vaiheessa Kuvat-osioon, kun joskus on aikaa istua koneella muutama tunti. Se kuvien siirtäminen kun viiiiiiiieeee aiiiiiikaaaaa...

Ei kommentteja: