24. lokakuuta 2016

Kallis kauppareissu, grrrr

Olipa niin mahottoman kiva, ku sain Adan tänään hoitoon pariksi päiväksi. Tuo tyttö on aivan älyttömän ihana. On vilkas ja touhukas ja kun sitä trimmasin pöydällä, seiso ihan rauhasa ja anto tehä ihan mitä vaan. Kynsien leikkauski onnistu tuosta vaan. Lenkillä meni  muitten mukana kuin ois aina mettäsä laukkaillu. Iltasella yritti sitte saaha Vincentiä leikkiin, mutta ei se enää lenkin jälkeen jaksanu yhtään mittään. Tai niin minä luulin: Lähin käväseen kaupasa ostamaan koirille lihaa. Jätin kaikki koirat alakertaan, ku Almakaan ei enää eilen illalla häntää kääntäny ja anto tänään Vincentille muutamaan kertaan semmoset lähöt, että tuo poika makas maassa ihan kunnolla alistuneena. No, 13 minnuuttia meni kauppareissulla ja ku tulin sisälle, kattoin ovelta, että onpa kummannäkönen koira eesä. Eikä helevettiläinen, siinähän oliki kaks koiraa perseet vastakkain! Vincent ja Alma siinä nalakisa seisoskelivat!


Huusin suoraan huutoa "eiiiiiih!", mutta eihän siinä mittää muuta voinu, ku ootella, että irtoavat toisistaan. Olin niiiiiin raivossani itelleni, Almalle ja Vincentille, koko urossukupuolelle ja vaikka mille! Äiti ja poika siinä olivat touhunneet, grrr! Mietin, että mitäkäs täsä nyt sitte tekis.  Muistelin, että tämmöseen tapaukseen on apua eläinlääkärillä. Soitin Oulun Eläinklinikalle, ku se vielä auki oli, ja sieltä sitte sanovat, että parin päivän päästä vois katumuspiikin Almalle laittaa. Ja tilasin sitte ajan keskiviikolle. Kalliiksi tuli siis koirien lihahakureissu! 150 euroa kuulemma maksaa piikit, joita pitää laittaa kaks. Toivon siis mahottoman isoja piikkejä Almalle, että tietäs, mitä on tullu tehtyä! Vilma sanoki, että "Alma, helppo suttura" ja oli siinä niiin oikiasa. Sen verran se on ittiään täsä viikon päivät tyrkyttäny kaikelle liikkuvalle. Ja olihan se Vilma huolissaan, että Ada on saanu traumoja, ku on noin pienenä nähny moisen tapahtuman :) Eipä tuo Ada mittään huomannu. Leikki itekseen ja juoksenteli vaan noitten kahen hyväkkään ympärillä. Hyvä ku ei menny yrittämään Vincentiä leikkimään. :)

Että tämä nyt sitte vahvisti sen, että tämä sekalauma ei tosiaankaan oo mua varten. Tämmöset oppirahat saa nyt riittää. Vincentille etsitään uutta kotia, mutta ajan kanssa, että varmasti tulee justiinsa se oikea koti vastaan, jonne Vincentin on tarkoituski mennä elämään eläkepäiviinsä saakka.

No, nyt koko episodi jo naurattaa. Asialle kun ei mittään ennää voi.  Tuosa se Alma mua nyt yrittää niin viattoman näkösenä tuijotella. En vaan taho uskoa, että se niin viaton kaikkeen tähän on :)

Tässä kuva Almasta :)


Ei kommentteja: