Pentuelämää ja vähä muutaki

Pennut kasvaa ja elämäsä alakaa olla vipinää välillä yli oman tarpeen. Ihaniahan nuo kaikki on - kun nukkuvat. Eiku ihaniahan kaikki on. Leikkimistä, hyppimistä, ärinää, murinaa ja siihen päälle Hannun haukkumista. Edelleenki siis poika jaksaa ilmottaa, ku on nälkä tai haluaa jonku lähelleen. Impi käy nokkasemasa sitä - "oo jo hiljaa, ei sulla mittää hättää oo" - ja Hannu senkus jatkaa, kuhan saa tahtonsa läpi eli saa ruokaa tai joku tulee ja jääki lähelle lohuttamaan. Jotenki kyllä mietityttää noitten pienten ajatusmaailma. Välillä juoksevat suoraan paperille pissalle, välillä ne kaks viimestä askelta jää ottamatta ja pissa tirahtaa lattialla.  Yritystä paperia kohti on kovasti eli ymmärtävät, minne se pissa pitäs tehä, mutta jotenki ajatus jää kesken ja siihen sitä vaan pyllistettään paperin viereen.

Kovasti siis ovat pennut kasvaneet. Alman pennuista neljä painavat jo 1500 gramman ja yli 1600 gramman välillä. Pieni Sylvi-tirriäinen on vielä alle 1000 grammaa, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita tuolla neitillä riittää painostaan huolimatta. Hannu paino eilen 1030 ja Kerttu 910 g. Sylvi ja Impin pennut leikkivät keskenään ihan sulavasti. Isommat välillä terrorisoivat noita pienempiä, mutta hoksautuksen jälkeen jättävät ne rauhaan.

Kuvia en oo juuri ehtiny ottaa, mutta jokunen noista pienokaisista tältä illalta. Tyyne, Hannu ja Kerttu nukkuivat tuolin alla enkä oikein sinne päässy kuvailemaan :)

Lyytiä väääsyyyyyttääää...
Matilda repi sängynalustaa ja sai siitä huomautuksen.
Oskari siirty "leikkikehään", ku Matilda hyppäs sieltä pois.
Sylviki alkaa nukkumaan. Pikkuhiljaa pilkkii...
Vihtori tuli perjantaina ootteleen huomista Kajaanin näyttelyä. Nestoriki käväs hieronnasa, mutta lähti Jennin kans Utajärvelle viettään laatuaikaa emännän kans. Kävästiin ennen hierontaa lenkillä kuuden isomman karvasen kans. Kun tultiin takas kotiin, nakkasin alkuruuat ruohikon sekkaan. Innossaan niitä ettivät ja tarkistivat tarkistamasta päästyäänki, että varmasti kaikki oli löytyny.

"Missä, missä, missä?!!!"
"Mää löysin yhen. Löysikkö nää yhtään?"
Alma etsii ja soisi löytävänsä edes yhen nappulan :)
Ellu on jo omansa löytäny
"Ei täälä ennää mittään oo!"
Lunalla on aivan ilmiömäinen hajuaisti. Jos ei tämä neiti nappulaa löydä,
niitä ei taatusti ennää oo jälellä.
Tämä kuva saa mun sydämen sykähtelemään. Tuo merleväri on
vaan niiin ihana <3

Tännään ollaan sitte valmistauvuttu huomista näyttelyä varten. Ellu ja Vihtori lähtee mukaan ja saivat valkopesun (pesin turkin valkoset kohdat valkoiselle koiralle tarkotetulla shampoolla). Kuhan olivat suht kuivia, harjasin kummatki viimmesen päälle ja trimmailin vielä tassut ja vähä korvia. Aika kauniita noista kummastaki kyllä tuli. Ihan piti vaan ihailla niitä ulkonaki. 

Pitihän se äitistäki kuva ottaa <3 On Alma vaan niiiiiin ihana <3
Ellu ottaa rennosti <3
Vihtori valamiina kehään...

Kommentit