13. maaliskuuta 2016

Ellu Nurmeksessa VSP ja sai SERTIN!

Ellu <3
Kuva Miia Väänänen
Olipas kuulkaatten aivan huippupäivä tännään! Ellu oli Nurmeksessa AVO ERI AVK1 SA SERTI VSP! (Suomeksi AVO-luokan narttu ERInomainen, AVO Kilpailuluokka 1 SA (Sertin arvoinen) ja vielä SERTI päälle). Oon ihan onnesta soikiana. Ja myös päivästä tosi väsynyt. 

Aamulla oli tarkotus herätä puoli kolmelta ja lähtä ajeleen kohti Miiaa kaupunkiin ja koukkaamaan hänet ja Justiina mukaan. No, minähän nukahin kunnolla joskus kahen aikaan ja ku olin unohtanu ottaa kännystä Arkipäivisin-asetuksen pois, kello ei mua herättänykkään. Ihmettelin kuitenki puoliunessa, miksi se ei soi ja kun kattoin kelloa, se oli 3.23 - ja mun ois pitäny olla Miian tykönä 3.45! Siinä sitte kauhialla kiireellä laittelin itteni kuntoon, keitin termospullollisen kahvia, vein tavarat autoon,  kävin pyyhkiin autosta lumet, pistin takin päälle ja lähin ajeleen kohti  Miiaa. Siinä ihmettelin, miksei Miia vastaa mun viestiin myöhästymisestäni, mutta ajattelin, ettei oo hoksannu kattoa kännyään. No, Miia oli kans nukkunu ponniin ja heräs mun lähettämään viestiin. Hyvin kuitenki ehittiin matkaan. Ja kun hyvä keli oli, ajelin ihan kunnollista vauhtia, ettei vaan myöhästytä. Me mitään ois myöhästytty, vaikka ois lähetty viideltä! Oltiin nääs jo puoli seittemän jälkeen Nurmeksesa, kun urosten kehä alkoi vasta yheksältä. No, ihan hyvä, ettei tullu ainakaan kiirus. 

Ellu ei kauhiasti alussa välittäny koko näyttelyhommasta, mutta ku hoksas, ettei poiskaan pääse ja alko pikkuhiljaa lämpenemään asialle. Justiinhan oli oma ittensä taas ja nautti kuten aina. 

Elllu oottelee, Justiina alkaa olla valmis. Kuva Miia Väänänen
Justin piti välillä päästä ihan sylliin.
Ellu valmiina <3
Kuva Miia Väänänen
Näyttelyssähän ei kovin paljon koiria, yhteensä noin 40. Uroksia oli paljo vähemmän, joten narttukehä alkoi jo kymmenen jälkeen. Miia meni AVO-luokassa Justiinan kans meijän eellä ja me oltiin Ellun kans luokan viimenen. Ellu meni todella hyvin yhteiskehäsä ja vielä paremmin omasa yksilökehässään. Olin niin ylypiä tuosta neitistä! Kun Ellu oli pöydällä ja tuomari Nina Janger luetteli arvosteluaan sihteerille, ajattelin, että eipä taija menestystä tulla. Toisaalta, en tienny, mitä asioita tuomari painottaa lopullisissa päätöksissään. No, Ellu sai kuitenki ERIn ja olin toooosi onnellinen siitä. Kun mentiin sitten kilpailuluokkaan ja pyörittiin kehää, en voinu ku toivoa vaan hyvää menestystä. Ja olin tosi onnellinen, kun Janger osoitti meille, että pitää mennä ensimmäiseksi. Tässä vaiheessa en vielä uskonu, että oli lopullinen järjestys, mutta ku se sitte olikin se, aloin mennä ihan sekasi. Kun sitten mentiin Paras narttu -kehään ja sama toistui sielläkin, olin jo ihan pihalla kaikesta - ja purskahdin itkuun onnesta. Kun kehäsihteeri kysyi, otan sertin vastaan, mun ilme oli varmaan ikuistamisen arvonen, sen verran ihmeissäni olin. Tuijotin sihteeriä enkä heti tajunnu, että siihen pistää vastata. Vastasin sitte: "No totta ihimesesä otan!" ja purskahdin taas itkuun. PN-kehän jälkeen olin jo menossa pois, mutta Maikki käväs huikkaamassa, että kisa jatkuu. No, jos oisin kehän ulkopuolelta seurannu jonku toisen samanmoista menestystä, oisin tietenki tienny, että ROP-kehään pitää mennä :) Nyt olin niiiiin pihalla, etten tajunnu ees sitä. No, sielä sitten kävi niin, että Ellu oli VSP ja Maikin Luca ROP. Mutta. Olin niiiin onnellinen kaikesta, että vieläki oon ihan sekasi. Ellu on mun ensimmäinen oma koira, joka mun itteni esittämänä voitti sertin. Siksi se maistu vieläki makiammalta. (Lunalla on 2 sertiä ja Impillä 1, kummanki handlerina oli Lillebergin Päivi.) IIIIK, että mää oon onnellinen!!!

Ja Justiina sai EH ja tosi hyvän arvostelun. Onnea Justiina ja Miia!

Ei kommentteja: