3. marraskuuta 2015

Ippu se vaan jaksaa

Taas on ollu elämä yhtä hulinaa, ettei oo ehtiny kuvia juuri ottaa, saati kirjotella. Sen verran sain itestäni irti, että lauantaina otin muutaman kuva Ipusta. Aika rauhallisesti osas olla, vaikka onki aikamoinen häärääjä. Ellu-äitinsä kans jaksavat kisata, ja kun Ellu lopettaa, Ippu keksii ite tekemistä. Harvon sitä näkee nukkumasa muuten ku yöllä :) Eilen mittasin Ipun, oli 27 cm säkänsä. Saappaat nähä, minkä kokoseksi kasvaa. Ihana hän on. Oppii älyttömän äkkiä kaikki, varsinki kaikki ikävät jutut. Yks asia, jota oon yrittäny tuolle ahneelle neitille opettaa, on ruuan odottaminen ja syömään alkaminen "Ole hyvä" -käskystä. Ei siis millään jaksa oottaa paikallaan. Kun ruokaa laitan kuppiin, Ippu hyppii koko ajan ja kun ojennan ruokakuppia lattiaa kohti, se on jo melekein kupissa. Ihan pikkiriikkisen näyttäs, että viijen vuojen päästä jo ehkä tajuais, mitä joka kerta ruokaa antaessani yritän sille opettaa :)

Tässäpä Ippu-neitin poseerauksia:

Hän siinä makkaa nättinä.
Ipun näyttelyseisonta. Yksin ku en sitä oikeaan pönötysseisontaan saanu,
olkoon tämä sitte se :)
Mää oon niin ihana, enkös ookki?!
Ja vähä tästäki kulmasta.
Ippu-neitin viaton katse, joka siis pettää ja pahasti :)
Hiukan jo pikku piru mielessä tässä kuvassa :)
Ja täsä mua vähä sivulta - tai jostain...

Ei kommentteja: