31. elokuuta 2014

Wau, mikä näyttelyreissu!

Impi Limingassa AVO ERI AVK1 PN3 SERTI
Kuva: Miia Väänänen
Töihin on lomalta menty, joten on jääny päivitykset aika vähäisiksi. Nyt on sitten semmosta päivitettävää, että oksat pois :)

Eilen olimme Limingan näyttelyssä. Mukana olivat Alma, Impi ja Ellu eli äiti tyttäriensä kanssa. Perjantai-iltana olin jotenkin niiiin väsyny, että mietin jo näyttelystä poisjääntiä, vaikka se tuossa vieresä oliki. No, lähin kuitenki - aamulla ponniin nukuttuani, tietenki. Kotoa lähtiessäni mulla oli kerranki semmonen tunne, että kaikki tarvittavat ja välttämätön on mukana, joten ajelin kaupunkiin hakemaan Miian ja Justiinan suht rauhallisena. Itse näyttelystä mulla ei ollu minkään valtakunnan odotuksia. Uskalsin sentäs jotain haaveilla: Impille ERIä, muitten EH:sta olisin ollu tyytyväinen. 

Kova touhu oli näyttelypaikalla, kun noita neitosia laittelin. Päivi Lilleberg otti Impin huostaansa ja hoitoonsa, kun sen aikoi esittää. (Impihän on Päivin Edin jälkeläinen.) Minä tuuskasin Ellun ja Alman kimpussa. Siinä karvat vaan pöllys ja vesi roiskui. Olin kuitenki suht tyytyväinen aikaansaannoksiini, joten Ellun kans sitten menimme ensin kehään. (Enkä ollut ollenkaan myöhässä, päinvastoin :)) Kehän alussa ilmoitin, että Nemi on pois näyttelystä (turkkinsa kun on ennemmän ja vähemmän roskakorissa) ja kerroin Ellun numeron! Kun Ellu sitten oli hienosti JUN ERI JUK1 ja sai SA:nkin (jess!!), kävi ilmi, että arvostelunsa oli sitten täytetty Nemin numerolle. Minä siinä kehän alussa muistelin, että menemme näyttelyssä aina ennen Nemiä, vaikka järjestys onkin päinvastainen, ja siksi sekoilin numerossa. No, onneksi asia saatiin korjattua ja Ellulla on nyt ihan omalla nimellään oleva arvostelu ;) 

Kuulin tässä useasti tuomarin sanovan "härlig" ja
se kovasti mun sydäntä lämmitti :) Kuva: Maarit Tervonen

Seuraavaksi oli vat vuorossa Alma ja Impi AVO-luokassa. Minä menin äiti-Alman kanssa edellä ja Impi, Alman tytär, tuli heti meidän jälkeemme. Alma ykskaks sitten hoksas, kuka perässään tulee ja innostui sitten leikkimään tyttärensä kanssa, pääsi näyttelyhihnasta ja pyöri kuin häkkärä. Nappasin tämän Alma-leidin syliini ja kävin heittämässä häkkiin. Oli sellainen olo, etten tuon kanssa enää arvostelua lähe hakemaan. Kehäsihteeri sitte sano, että ilman muuta meen, oonhan maksanu Alman sitä varten. Ja kyllähän se kannatti mennä, kun sitten Alma osas jo käyttäytyä ja sai jopa ERI:n. 

Alma, the Riiviö,  joutuu alistumaan tuomarin
kopelointiin. Rauhoittuipa kerralla ;)
Kuva: Maarit Tervonen
Impi meni Päivin handlauksessa kuin olisi syntyny näyttelykehään ja nappas AVO-luokan ykköspaikan ja sai SA:n. Arvatkaa vaan, kuinka teltassa hypin onnesta. Eikä siinä sitten vielä ollu kaikki. Paras narttu -kehässä kun oltiin ja tuomari valitsi Impin ensimmäiseksi sijoitusryhmään! Minä itsekseni siinä Alman kans seisoessani ja lisäsijoitettavia odotellessani ajattelin: "Älä ota Almaa, älä ota Almaa". Ei onneksi ottanut. Ja ette voi uskoa, miten upia on tunne katsoa, kun oman koiran (Alma) tytär, siis oma jälkeläinen sijoitetaan PN-kehässä ja saa vielä SERTINKIN! (Koska kaksi ensimmäistä oli valionarttuja, serti siirtyi sitten seuraavalle, jolla sitä ei vielä ole.) Voi sitä iloa, onnea ja riemua kehän jälkeen! Olin aivan sekaisin. Telttaa purkaessamme sain tietää, että sertin saanut saa myös pokaalin ja sehän piti heti käydä hakemassa :) Kun edellisestä sertistä (Luna) on jo nelisen vuotta, en voinut muistaa, mitä kaikkea serti tuo mukanaan ;) 

Tässä upea pari, Päivi ja Impi. Kuva Anne Heikkala
Justiina esittäytyi nuorten luokassa upeasti ja sai EH:n.

Justiina. Kuva Anne Heikkala.
Eli aikas upia päivä meillä oli. Ylitti kaikki odotukseni. Mullahan oli Impin suhteen semmoset suunnitelmat tälle vuodelle, että saisin shelttien ykkösruusuketta varten 3 ERI-arvostelua kasaan. Nyt on sitten vähän enemmänki ERI:n lisäksi :)

Nämä kuvat mun on ollu tarkotus laittaa jo aikasemmin, mutta kiireitten takia jääny päivittämättä. Tämmönen ihana rakkauspakkaus, Viivi 10 viikkoa, kävi meillä tutustumassa meijän neiteihin. On siis niiiiiin ihana ja niin syötävän sulonen ja reipas neitokainen!! Eikös osaaki olla iiiiihana katse!!






6. elokuuta 2014

Uimassa neitokaisten kans

On kyllä ollu niin upiat lomailmat, ettei tiiä, miten päin ois. Lenkit on tehtävä aikasin aamulla tai myöhään illalla. Koirat kyllä tuntuisivat jaksavan metsään auringonpaisteellaki, mutta mulla meinaa olla vitsit vähissä jatkuvaan hikoilemiseen ja kuumuuteen. Mutta en valita. Harvon näin hienoa kesälomasäätä kyllä on ollu!

Tänään käytiin koirien kans uimassa, kun auto tuli vihdoin kotiin :)Neitokaiset olivat ensin ihan ihmeissään, mikä on homman nimi, mutta kaikki taas kerran uivat, pienellä pukkauksella kylläkin. Sain kuvaajan mukaan (poikani Henri), joten tässä tunnelmia:

"Mitä tuo emäntä tekee? Uiko se?"
"Tuu poiiiiiis sieltä!"
"Mää en uskalla mennä, uskallatko sinä?"
"Wau, nää uskalsit uimaan!!"
Ellu, the Pelastaja :)
Ja rantaan äkkiä, plomps, plomps!
"Kumpi lähtee nyt pelastaan?"
"Mää uin, ihanaaa!"
"Onko pakko just tuosa puistella?!!", ajattelee Luna.
"Pakko oli käyvä kokkeileen munki. Pelottaa..."
"Taijan näyttää ihan uitetulta koiralta. Toivottavasti
kukaan ei näe mua."

Illalle piti keksiä vielä jotain muuta mukavaa tekemistä, kun sitä lenkkireissua pitää ootella niin myöhäseen. Heittelinpä sitte osan iltanappuloista pihalle ja kylläpä niitten etsimisen ja syömisen jälkeen oli sisällä väsynyttä porukkaa :)




3. elokuuta 2014

Pyrähys Siikajoen näyttelyssä

Käväsimmä kahen aika karvattoman neidin, Alman ja Ellun, kans pyrähtämässä Paavolassa Siikajoen näyttelyssä. (Oudoksutti kovasti näyttelyn paikkakunnan nimi. Olen Vihannista kotoisin. Paavola on siinä suht vieressä enkä tiennyt, että sillä on mitään tekemistä Siikajoen kanssa, mutta näköjäänpä se tämä ässällä alakava on nielassu P:llä alkavan. No, perille löysimme kuitenkin erittäinkin helposti :)) Tuomarina oli Maret Kärdi, josta olin kuullut vaikka ja mitä etukäteen. Pakkohan tämä tapaus oli kuitenkin itse käydä kokemassa.

Koko näyttely meni hujauksessa ohi. Olin koko ajan myöhässä kaikesta. Osallistuvia koiria ei ollut kuin 20 (kaikki muut olivat Kuopion SavoShowssa :)), joista uroksia muistaakseni kuusi. Yleensä seurailen urosten kehät, mutta nyt ei juuri ehtinyt muuta kuin laittaa neitokaiset kuntoon.  No, nehän uroskehät menivät salakavalasti ohi, oli junnuneitien aika ja minä vielä kaikessa rauhassa Alma rapsuttelin. Eli eikus Ellu maahan, panta kaulaan ja Alman pukkasin äkkiä häkkiin. Kehän reunalla Ellua yritin vielä sormillani laittaa. Siinä sitten toisella silmällä huomasin, että joku trikkisheltti tulee mua kohti kehän poikki. Ihmiset huutelivat, mutta en ite hoksannu, että Almahan se tulee mua moikkaan! Huoh! Oli saanu auki häkin vetoketjun, jonka olin huolimattomasti kiinni laittanu. No, tempasin Alman syliiin, vein sen häkkiin takas, laitoin vetskarin kunnolla kiinni ja juoksin takas Ellun tykö  (Nemin omistaja Tiina piteli Ellua yrittäen  saaha samalla noita sisaruksia eroteltua toisistaan). Sydän jo muutenki pamppasi jännityksestä, joten ny se meinas tulla rinnasta ulos. Esittäminen meni suht hyvin, mutta eipä Kärdi juuri neitistä tykänny, vaan anto H:n (hyvä). Nemihän meni ennen Ellua ja niias myös H:n.

Nemi - karvaton :)
Ellu - karvaton
Alman kans oli sitte samanen kiirus kehään. Ajattelin, että nuorten kehän (2 shelttiä) aikana ehtisin sen kans harjotella häntää, mutta mitäs hulluja! Taas olin myöhässä! Kun kuuluttivat avonartut kehään, olin taas ihan pihalla, kuten myös Alma. Halus tutustua yhteiskehässä kaikkiin, piti hännän törröllään ja pomppi miten sattuu. Ootellessani meijän vuoroa sain Alman rauhoteltua, mutta eipäs se Kärdi tästäkään neitokaisesta kovin pitäny eli tuloksena myös H.

Alma - puoliksi karvaton.
(Emäntänsä on tehny taas lähtökiireissään maailman kauheimman
näyttelyvaatevalinnan ja on kaiken lisäksi ihan koiriensa karvojen
peittämä - huoh!)
Tuomari oli siis juuri sellainen kuin olettaa saattoikin. Arvostelut olivat pitkiä ja ihmeellisyyksiä mukana. Voin allekirjoittaa todellakin osan kummankin arvostelusta, mutta osa jäi ihmetyttämään. No, kaikesta huolimatta oli tosi mukava näyttelyreissu. Sain tavata uusia ihmisiä ja sää suosi. Seuraava näyttelyreissu on sitten elokuun lopulla Limingassa. Mukaan lähtevät Alma, Ellu ja Impi, joista parraiten näyttelykunnossa on Impi. En siis kovasti odota kummempaa menestystä muille, mutta mennäänpä katsomaan, kun on kerta maksettu :)

Justiinakin näyttelyssä tänä viikonloppuna eli SavoShowssa. Siellä tämä neitokainen oli nuorten luokassa saanut ERInomaisen. Upeaa! Onnea molemmille!!

Käväsin näyttelystä palatessani kylässä Impin ja Lempin tykönä. Ihania mussukoita ne on, voi että! Ja niin onnellisia koiria! Oon iteki niin onnellinen, että niin ihanan kodin Impikin sai!!  Lopulta kävin vielä hakemassa Lunan, joka oli ollu yöhoidossa entisen mieheni luona. Oli se vähä leuhka, ku oli saanu olla ihan kaupungissa saakka kyläsä :)