12. kesäkuuta 2013

Almasta mamma tulleepi

Niinpä sitten saatiin vahvistusta siihen, että Alma tosiaanki odottelee pentuja. Kuivalan Maikki kävi kuuntelemassa massun ääniä ja kyllähän sieltä pienosia sydämen tykytyksiä kuului. Määrää ei tiiä, mutta pääasia, että ääniä kuului. Kiitos Maikki tästä ihanasta tiedosta <3 Onhan se Alman massu tässä  parin viikon aikana kasvanut jo aika tavalla. Vyötäröstä ei ole enää tietoakaan ja massu on niin piukea, että tuntuu, että kohta poksahtaa :) Lenkillä Alma kuleskelee omaa tahtiaan, hitaan varmasti lauman perässä. Välillä unohtuu haistelemaan jotain ja pitää käydä hakemassa, että muistaa jatkaa matkaa. Enhän enää oo epäillytkään, etteikö tiineenä olis, mutta jotenki vaan piti saada jonkumoinen varmuus asialle. Huomenna soitan röntgenajan viikolle 26. Kun siellä ollaan käyty, laitan kuvan ihailtavaksenne. Siihen saakka voitte ihailla mamma-Alman kuvia, joita tänään tuossa pihalla otin. Kovasti on Almalla karvaa ja vähän miten sattuu, mutta se ei haittaa. Se on niiiiin ihana mussukka tuo meijän Alama <3

Turkkia riittää vaikka muille jakaa.



Almalla on maailman ihanin ilme - viisaan koiran ilme <3


Huoh tuota turkkia. Seikkailee miten sattuu :)



Ei kommentteja: